Yritysten välinen liiketoiminta on monimuotoista ja usein jopa monimutkaista, joten yritysten välille saattaa syntyä erimielisyyksiä. Riitaisuudet voivat saada alkunsa monestakin eri syystä, joihin voi hakea ratkaisua joko tuomioistuimilta tai vaihtoehtoisista riidanratkaisumenetelmistä, kuten välimiesmenettelystä tai sovittelusta. Tässä artikkelissa tarkastelemme syitä mistä yritysriidat kumpuavat, erilaisia riidanratkaisumenetelmiä sekä niiden vaikutuksia.
Syitä yritysten välisiin riitaisuuksiin
Yritysten välisissä sopimussuhteissa voi syntyä tilanteita, joissa osapuolet ajautuvat erimielisyyksiin. Riidat eivät aina ole katkeria vastakkainasetteluja. Yritystasolla riidat puhkeavat useimmiten sopimuksen tulkintaeroista ja suoritushäiriöistä.
Sopimusriidat
Sopimus sitoo osapuolet toimimaan tietyllä ja sovitulla tavalla. Vaikka monilla toimialoilla käytetään vakiintuneita yleisiä sopimusehtoja, voivat osapuolet sopimusvapauden puitteissa kuitenkin hyvin pitkälti sopia sopimusten sisällöstä ehtoineen vapaasti.
Yleisimmät sopimusriidat saavat alkunsa yksinkertaisesti siitä, että sopijapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan. Esimerkiksi suoritusvirhe voi kylvätä yritysten välisiä riitoja. Suoritusvirheet ovat virheitä tai viivästymisiä sovitussa suorituksessa, kuten maksamaton lasku taikka virheellinen tuote taikka palvelu. Ensisijaisesti virheistä ja viivästyksistä tulee reklamoida.
Sopimusriitoja syntyy usein myös sopimuksen eriävästä tulkinnoista. Kiistan kohteena ei ole itse sopimusehdon täyttäminen, vaan se, että miten ja missä laajuudessa sopimusvelvoite tulisi täyttää.
Osakkeenomistajien väliset riidat
Osakkeenomistajien välinen riita on yhtiön omistajien erimielisyys, jonka taustalla useimmiten ovat tulkinnanvaraiset osakassopimuksen ehdot, joista syntyy eripuraa. Osakasriitojen merkittävin vaikutus on kuitenkin itse yritystoimintaan, jolloin liiketoiminnan jatkuvuus voi vaarantua riidan myötä.
Osakkaiden välille voi syntyä riitaa päätöksenteosta, osakkaiden työnjaosta ja vastuista, miten yrityksen tuotot jaetaan tai miten yritykselle hankitaan rahoitusta. Lisäksi riitaisuuksia voi aiheuttaa osakkaan poistuminen yrityksestä, jolloin kyseisen osakkaan osakkeet voivat olla riidan kohteena.
Immateriaalioikeusriidat
Immateriaalioikeudet ovat niitä oikeuksia, jotka suojelevat ihmisen luomaa aineetonta työtä, kuten keksintöjä, taiteellisia teoksia ja tavaramerkkejä. Yritykselle immateriaalioikeudet voivat olla hyvinkin arvokasta omaisuutta. Liikesalaisuudet ovat myös yrityksen immateriaalioikeuksia.
Immateriaalioikeusriitoja voi syntyä, kun toinen osapuoli loukkaa esimerkiksi yrityksen tavaramerkkiä laittamalla vireille vastaavanlaisen tavaramerkin. Immateriaalioikeusriitoja käsitellään markkinaoikeudessa, mutta myös esimerkiksi sovittelu on käytetty riidanratkaisumenetelmä.
Työriidat
Työlainsäädännöllä säädellään työnantajan ja työntekijöiden välistä suhdetta. Riitoja voi syntyä esimerkiksi irtisanomisesta, työnteon ehtojen muutoksista, erimielisyyksistä palkoista tai syrjinnästä.
Lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän väliset riidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa eikä erityistuomioistuimessa, kuten esimerkiksi edempänä mainittu markkinaoikeus, jossa käsitellään immateriaalioikeuksia koskevia riitoja. Tilanteissa, joissa pitää ratkaista muun muassa työehtosopimuksia koskevia kysymyksiä, ratkaistaan ne työtuomioistuimessa.
Tuomioistuinprosessi riita-asiassa yleisesti
Tässä kappaleessa käydään läpi yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävän riita-asian prosessista. Yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävien riita-asioiden prosessi eroaa erityistuomioistuimien ja hallintotuomioistuimien prosesseista.
Kanne riita-asiassa pannaan vireille kirjallisella haastehakemuksella kantajan toimesta. Kantaja on se taho, joka laittaa riita-asian vireille käräjäoikeuteen. Kantajan tulee esittää haastehakemuksessa seikat, joihin vaatimukset perustuvat sekä todisteet tukemaan vaatimusta. Jos haastehakemus on puutteellinen, tuomioistuin voi vaatia kantajaa korjaamaan haasteessa olevat puutteet täydennyskehotuksella.
Jollei kannetta jätetä tutkimatta tai hylätä, tuomioistuin antaa asiassa haasteen vastaajalle. Vastaaja on henkilö tai yritys, jota vastaan vaatimukset esitetään. Vastaajaa pyydetään haasteessa antamaan kanteeseen kirjallinen vastaus. Vastauksessa vastaajaa kehotetaan ilmoittamaan myöntääkö hän kanteen vai vastustaako sitä ja perusteet vastustamiselle, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Mikäli vastaaja jättää vastaamatta haasteeseen, annetaan asiassa yksipuolinen tuomio, jolloin ratkaisu tehdään ilman käräjäoikeuden istuntoa kantajan hyväksi.
Käräjäoikeudessa käytävän riita-asian menettely on jaettu kahteen vaiheeseen: valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Valmistelussa selvitetään asianosaisten vaatimukset, seikat, joista asianosaiset ovat eri mieltä, mitä todisteita pääkäsittelyssä tullaan esittämään ja onko asiassa edellytyksiä sovinnolle. Valmistelun jälkeen asia etenee tarvittaessa pääkäsittelyyn käräjäoikeuteen. Mikäli asiassa on edellytyksiä sovinnolle, voidaan riita-asia oikeudenkäynnissä siirtää sovitteluun myös kesken oikeudenkäyntiprosessin osapuolten suostumuksella.
Pääkäsittelyssä käydään läpi riita-asia kokonaisuudessaan ja se on jaettu kolmeen osaan: asiaesittely, todistelu ja loppulausuma.[MM3] Pääkäsittelyssä ei saa esittää enää uusia väitteitä tai todisteita, joita valmisteluvaiheessa ei ole ilmoitettu.
Riita-asian päätös voidaan antaa heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kahden viikon kuluttua. Ratkaisu on lainvoimainen, mikäli siihen ei haeta muutosta määräaikaan mennessä. Riita-asioissa käräjäoikeus ei huolehdi ratkaisun täytäntöönpanosta, vaan siitä tulee hyvin pitkälti huolehtia itse esimerkiksi olemalla yhteydessä vastapuoleen tai haettava korvauksia ulosottokeinoin.
Oikeudenkäynnin kustannukset
Oikeudenkäyntien kustannukset yleisissä tuomioistuimissa muodostuvat pääsääntöisesti oikeudenkäyntimaksuista, asiamiesten palkkioista ja mahdollisille todistajille maksettavista korvauksista. Oikeudenkäyntimaksuja suurempi kustannus on yleensä asiamiehen palkkio. Näistä asianosaiset vastaavat itse.
Kulujen kertymiseen voivat vaikuttaa asian luonne ja laajuus sekä miten kuluvastuu jakautuu osapuolten kesken. Oikeudenkäyntikulut, mikäli riita etenee pääkäsittelyyn käräjäoikeudessa, on tyypillisesti alkaen 15 000 euroa osapuolta kohden. 40 000 euron oikeudenkäyntikulut ovat vielä melko tavanomaisia. Laajemmissa riidoissa tuotakin enemmän.
Se asianomainen, joka häviää jutun, jossa sovinto olisi ollut sallittua, on velvollinen lähtökohtaisesti korvaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Laissa on kuitenkin säädetty poikkeuksista, joissa jutun hävinnyt osapuoli ei välttämättä joudu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta koskeva sääntely on monimutkaista ja siksi korvauksen määrää voi olla vaikea ennakoida.
Oikeudenkäynnin riskit
Oikeudenkäynnit voivat olla pitkäkestoisia. Kesto voi vaihdella merkittävästi jutun tyypistä ja tuomioistuimesta riippuen. Käräjäoikeudessa asian käsittely voi viedä vuoden.
Oikeudenkäynteihin liittyy myös se riski, että tuomioistuimen ratkaisu ei vastaa odotuksia. Mikäli käräjäoikeuden päätös ei ole odotusten mukainen, siitä voi valittaa hovioikeuteen. Päätös jatkolupakäsittelystä annetaan muutamien kuukausien päästä valituksen tekemisestä, mutta itse asian käsittely hovioikeudessa voi kestää muutamankin vuoden.
Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät
Vaihtoehtoisella riidanratkaisulla (eng. Alternative Dispute Resolution, ADR) viitataan tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvaan riidanratkaisuun. Yleisimpiä tapoja ratkoa yritysten välisiä riitoja ovat sovittelu tai riidan käsittely välimiesmenettelyssä. Lue täältä lisää palveluistamme riidanratkaisuun.
Sovittelu
Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sillä on monia etuja verrattuna oikeudenkäyntiin, sillä se on nopeampi, joustavampi ja rahallisesti edullisempi prosessi. Sovittelu on aina vapaaehtoista eikä osapuolta voida velvoittaa osallistumaan siihen, sillä sovittelussa merkittävää on osapuolten itsemääräämisoikeus, jolloin voidaan itse vaikuttaa sovittelun kulkuun ja sovittelun ehtoihin. Merkittävämpänä erona sovittelussa verrattuna täysimittaiseen oikeudenkäyntiin on se, että sovittelussa keskitytään osapuolten intresseihin tulvaisuudessa, kun taas tuomioistuimessa puidaan menneisyyden tapahtumia.
Sovittelu voidaan toteuttaa tuomioistuimessa tai kokonaan sen ulkopuolella. Osapuolet voivat neuvotella sovinnosta järjestämällä sovittelu omatoimisesti esimerkiksi Asianajajaliiton kautta. Mikäli asia on tuomioistuimen käsittelyssä ja asialla on edellytyksiä sovinnolle, voivat osapuolet yhdessä tai erikseen pyytää käräjäoikeudelta sovittelun aloittamista vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella.
Mikäli tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa päästään sovintoon, sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Esimerkiksi korvaukset voidaan täytäntöönpanon myötä tarvittaessa periä ulosottotoimin. Ellei sovintoa vahvisteta, jää se vain osapuolia sitovaksi sopimukseksi.
Välimiesmenettely
Välimiesmenettely on sopimukseen perustuva riidanratkaisumuoto. Välimiesmenettelyn etu tuomioistuimiin nähden on sen joustavuus, nopeus, ei-julkisuus ja välitystuomion lopullisuus. Asianosaiset voivat siis melko vapaasti päättää prosessin vaiheista, aikataulusta ja sisällöstä.
Menettelyn nopeus perustuu pitkälti siihen, ettei välitystuomioon voi hakea muutosta eikä välimiesoikeuksilla ole jutturuuhkia.
Välimiesmenettely ei ole julkista, toisin kuin yleisessä tuomioistuimessa tapahtuva oikeudenkäynti. Prosessin käynnistyminen, yksityiskohdat tai välitystuomion sisältö eivät lähtökohtaisesti ole julkista tietoa, ellei asianosainen niitä erikseen julkista.
Välitystuomioon tyytymätön osapuoli voi vaatia tuomioistuimelta välitystuomion mitättömäksi julistamista tai kumoamista[MM6] , mutta kynnys siihen on hyvin korkea.. Vaihtoehtoisesti hävinnyt osapuoli voi myös kieltäytyä välitystuomion vapaaehtoisesta täytäntöönpanosta ja pakottaa toisen osapuolen hakemaan oikeusteitse tuomion täytäntöönpanoa. Välitystuomio voidaan panna täytäntöön ulosottoteitse tuomioistuimen antaman täytäntöönpanomääräyksen perusteella. Tavallista kuitenkin on, että menettelyn hävinnyt osapuoli suostuu vapaaehtoisesti täyttämään välitystuomion mukaiset velvoitteet, sillä myötävaikutuksesta pidättäytyminen aiheuttaa usein lisäkustannuksia.
Välimiesmenettelyn varjopuolena on prosessin kustannukset. Välimiesmenettelyn kustannukset koostuvat FAI:n (The Finland Arbitration Institute) hallinnointimaksusta, välitysoikeuden palkkiosta ja toteutuneista kuluista. FAI määrää kaikissa välitysmenettelyissään kuluennakon, jonka tarkoituksena on kattaa menettelyn kustannukset. Kuluennakon määrä perustuu riidan rahamääräiseen arvoon.
Miten vähentää riitojen riskejä?
Riskejä voidaan kuitenkin vähentää ensisijaisesti määrittelemällä sopimusten ehdot selkeästi. Lisäksi sopijapuolilla on lojaliteettivelvoite toisiaan siten, että osapuolet ovat velvollisia huomioimaan toisen sopijapuolen edut ja oikeudet sopimusta tehdessä. Lojaliteettivelvollisuuden laiminlyönti voidaan rajoitetusti tulkita sopimusrikkomukseksi.
Useille toimialoille on kehitetty vakiomuotoisia sopimuksia helpottamaan sopimuksen tekoa. Osapuolet voivat erillisellä sopimuksella sopia kaupantekoon liittyvät seikat, kuten hinnan ja toimitusajan, ja viittaavat muiden kauppaan liittyvien ehtojen osalta alan yleisiin sopimusehtoihin. Ehdot ovat useimmiten räätälöity alan erityistarpeisiin.
Osakassopimuksissa riitoja voidaan välttää määrittelemällä tarkasti osakkeenomistajien väliset suhteet. Osakassopimus on suositeltavaa laatia, mikäli osakeyhtiössä on enemmän kuin yksi osakas erimielisyyksien välttämiseksi. Osakassopimuksella voidaan sopia yhtiön hallinnosta, päätöksenteosta, toimivallan käytöstä, osakkaiden työvelvoitteista, osakkeiden luovuttamisesta ja lunastuksesta ja riidanratkaisumekanismista muun ohella.
Vaikka suulliset sopimukset ovat yhtä sitovia kuin kirjalliset sopimukset, on suositeltavaa kuitenkin aina sopia asioista kirjallisesti. Vaikka riidan riski ei häviä kokonaan edes kirjallisen sopimuksen myötä, mutta sovituista asioista on olemassa dokumentaatiota.
Työnantajien tulisi kiinnittää huomiota yrityksen toimintaa sääteleviin lakeihin sekä yrityksen sisäisiin käytäntöihin sen ohella, että työsopimukset ovat laadittu hyvin. Työnantajien niin sanottu compliance eli vaatimusten ja lakien noudattaminen on hyvinkin keskeinen seikka riitatilanteissa. Tärkeää on huomioida erityisesti työlainsäädännön, työaika- ja yhteistoimintalain sekä työehtosopimusten määräyksiin. Toki tilanne voi olla myös toisinpäin, että riitatilanne syntyy työntekijän toimien seurauksena. Työnantaja voi esimerkiksi turvata oman selustansa sisällyttämällä kilpailukieltoa ja salassapitoa koskevat ehdot työsopimuksiin.
Immateriaalioikeuksia koskevien riitojen ehkäisy perustuu pitkälti ennakoivaan toimintaan, valvontaan ja hallinnointiin. Oman aineettoman omaisuuden hallinnoinnin ohella on syytä myös seurata ja valvoa kilpailijoiden toimia eli millaisia oikeuksia he ovat hakeneet ja saaneet kehitystyöllensä. Esimerkiksi tavaramerkkitietokantojen avulla voi valvoa samankaltaisten merkkien hakemuksia ja rekisteröintiä.
Riita käsillä? Käänny ammattilaisen puoleen
Riidat ovat luontainen riski sopimussuhteissa, olivatpa ne seurausta sopimuksen tulkintaeroista, omistajaosakkaiden erimielisyyksistä tai työsuhdeasioista. Vaikka oikeudenkäynti tarjoaa muodollisen ja jäsennellyn tavan ratkaista riitoja, on se usein pitkäkestoinen, kallis ja lopputulokseltaan epävarma prosessi. Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät, kuten sovittelu tai välimiesmenettely tarjoavat tehokkaampia ja joustavampia ratkaisuja, joilla pystyy turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuuden.
Paras tapa ehkäistä riitoihin liittyviä riskejä on laatia asiakirjat huolella ja selkeää kieltä käyttäen. Mikäli riita kuitenkin syntyy, on erityisen tärkeää kääntyä ammattilaisen puoleen etujen turvaamiseksi. Tutustu täältä palveluihimme!
Mikäli yrityksesi kohtaa riitatilanteen tai haluat varmistaa selustasi, kokeneet asianajajamme ovat tukenasi. Yhdistämme juridisen asiantuntijuuden ja käytännön liiketoimintaosaamisen tarjotaksemme strategisia ratkaisuja. Ota yhteyttä ja etsitään parhaimmat ratkaisut liiketoimintasi tueksi.