Startup-yritykset ovat nuoria ja kasvuhakuisia yrityksiä, jotka vasta kehittelevät ensimmäistä tuotettaan tai palvelua. Suomessa luultavasti tunnetuimmat startupit lienevät Rovio, Supercell ja Wolt. Näitä ei voi enää kutsua startupeiksi, sillä ovathan ne jo olleet markkinoilla vuosia ja kasvaneet huimasti. Lisäksi kansainvälisellä areenalla esimerkiksi virolainen Bolt, yhdysvaltalainen OpenAI (chatGPT) ja kiinalainen ByteDance (TikTok) ovat myös olleet aikanaan startupeja.
Keskeinen piirre startupeissa on myös niiden keskittyminen pääsääntöisesti teknologiaan ja viestintään. Ja koska elämme digitalisaation murroksen aikaa niin arjessa kuin lainsäädännön suhteen, tulee myös startuppien mukautua niihin. Tässä artikkelissa käsittelemme riskejä ja lainsäädäntöä, joita startup-yritysten tulee huomioida toiminnassaan Suomen markkinoilla.
Vaikka termiä "startup" käytetään joskus synonyyminä pienyrityksille tai uusille yrityksille, niiden välillä on selkeitä eroja. Pienyritykset määritellään usein alle 50 työntekijän organisaatioiksi, kun taas startupit keskittyvät skaalautuvan ja toistettavan liiketoimintamallin löytämiseen, jossa yritys voi laajentaa toimintaansa merkittävästi ilman, että resurssien, kuten työvoiman tai pääoman, tarve kasvaa samassa tahdissa.
Lisäksi keskeinen termi startupien suhteen on ”unicorn”, eli yksisarvinen. Tämä tarkoittaa sitä, että startupin arvo on yli miljardi Yhdysvaltain dollaria, yritys on yksityisessä omistuksessa ja sitä ei ole listattu pörssissä. Unicorn-startupit tyypillisesti keskittyvät teknologiatuotteiden ja -palveluiden tarjoamiseen. Suomen toistaiseksi ainoa unicorn-startup on Aiven Oy, joka on ohjelmistoyritys.
Suomen innovaatio- ja teknologiapolitiikalla pyritään asemoitumaan teknologialla ja tiedolla maailman kärkeen. Näillä on auennut sauma, jossa startupien ja miksei muidenkin yritysten merkitys Suomen talouden, kilpailukyvyn ja maineen vartijoina on suuri.
Suomen innovaatiopolitiikan päämääränä talouden ja kilpailukyvyn kasvattamisen ohella on myös edistää arvoa luovaa uudistumista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa sekä kehittää toimintaympäristöä edistyksellisesti. Uusia verkostoja sekä liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksia luovat sekä kansalliset, että EU-missiot, Suomen NATO-jäsenyys ja muut globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja sairaudet. Innovaatiot syntyvät uuden tiedon soveltamisesta ja edellyttävät ennakointia, monipuolista osaamista, yhteistyöverkostoja ja avointa tiedon liikkuvuutta.
Vuonna 2022 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen teknologiapolitiikasta, jonka tulisi kestää ja edistyä yli hallituskausien. Suomen teknologiapolitiikan neljä keskeistä kulmakiveä ovat:
1. Suomen asemoituminen maailman kilpailukykyisemmäksi valtioksi ja luoda Suomesta paras paikka teknologiayrityksille;
2. Teknologia-alojen koulutusten, tutkimusten, osaajien ja investointien keskuksien tukeminen;
3. Suomessa on maailman teknologia- ja innovaatiomyönteisin julkinen sektori; ja
4. Suomi hyötyy globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden rohkeasta kehittämisestä ja soveltamisesta.
Startupit pystyvät mahdollisesti viemään Suomen huipulle innovaation ja teknologian saralla, kuten Nokia aikanaan, vaikka niihin liittyy usein riskejä ja epävarmuutta. Startupit usein pystyvät ottamaan suurempia riskejä ja kokeilemaan uusia ideoita, koska niiden liiketoiminta on usein alkuvaiheessa, jolloin epäonnistuminen ei ole niin katastrofaalista kuin vakiintuneemmille yrityksille.
Startup-yritysten pyrkimys laajentaa liiketoimintaansa myös kansainvälisille markkinoille edistää Suomen ja suomalaisen osaamisen näkyvyyttä maailmalla. Koska Suomen markkinat ovat kooltaan pienet, tunnettavuuden kasvattaminen lisää yleistä kiinnostusta suomalaisia innovaatioita ja markkinoita kohtaan. Startup-yritykset edistävät talouskasvua Suomessa ja luovat samalla uusia työpaikkoja ja jopa mullistavat kokonaisia teollisuudenaloja. Tällä hetkellä ne työllistävät noin 36 000 työntekijää kansallisesti ja tuottavat noin 10 miljardia euroa liikevaihtoa.
Startupit kohtaavat alkuvaiheessa epävarmuutta markkinoilla ja kilpailussa, joten suurin osa startup-yrityksistä epäonnistuvat alkutaipaleella. Jotta startup tai mikä tahansa muukin yritys voi välttää epäonnistumiset, tulee riskit analysoida ja jäsennellä yrityksen elinkaaressa. Kun riskit ja epäkohdat havaitaan ajoissa, niitä on helpompi myös minimoida tai jopa välttää kokonaan.
Riskejä epäonnistumiseen on monenlaisia, joista osasta voidaan oppia, mutta osa epäonnistumisista voivat aiheuttaa vakavampia seurauksia, kuten työpaikkojen menetyksiä tai velkataakkaa perustajille. Usein epäonnistumiset liittyvät heikkoihin liiketoimintasuunnitelmiin, rahoituksen puutteeseen, virheellisiin markkina-arviointeihin ja tuotteen tarpeettomuuteen.
Liiketoiminnan rahavirtojen tyrehtyminen on yksi suurimmista epäonnistumisen riskeistä, joihin startupien tulee varautua. Kassavirran ja rahoituksen turvaaminen on tärkeää yrityksen toiminnan ylläpitämiseen, mutta myös konkurssin välttämiseen. Usein startupit saavatkin rahoituksensa sijoittajilta. Sijoittajat usein myös parantavat startupin mahdollisuuksia menestyä tarjoamalla erityisosaamistaan tai hyödyntämällä omaa verkostoaan startupin hyväksi.
Startup-yrittäjien tuleekin siis pohtia, paljonko pääomaa tarvitaan ja keneltä. Sijoittajia on kahdenlaisia: enkelisijoittajia ja Venture Capital -sijoittajia (VC). Enkelisijoittaja usein sijoittaa yritykseen muutamia ehkä jopa kymmeniä tuhansia euroja, kun taas VC-sijoittaja tarjoaa huomattavasti suurempia summia pääomaa yritykseen. Usein VC-sijoittajat ovat kiinnostuneet yrityksistä, joilla on korkea kasvupotentiaali. Samalla VC-sijoittajat usein omistavat startupista vähemmistöosuuden.
Sijoittajille, olivatpa ne enkelisijoittajia taikka VC-sijoittajia, kannattaa luoda materiaalit eli pitch, jolla saadaan sijoittaja rahoittamaan startup-yritys. Sijoittajia usein kiinnostaa tietää, millaista tuottoa sijoitus poikii. Huomiota kiinnitetään yrityksen henkilöstöön, sen vahvuuksiin ja kehitystarpeisiin. Sijoittaja arvioi myös yrityksen liiketoimintaa tukevia innovaatioita ja niiden kilpailuetuja. Tuotteella tai palvelulla tulee siis olla kysyntää, sen kaupallistamismalli toimii ja yrityksellä on potentiaalia kansainvälistymiseen, jotta pääomasijoittaja saadaan kiinnostumaan ja rahoittamaan toimintaa. Neuvotteluissa mahdollisten sijoittajien kanssa toisin sanoen myydään yrityksen tulevaisuutta.
Riskejä voidaan välttää soveltamalla myös lainsäädäntöä oikein. Useimmiten sijoittajia myös kiinnostaa, toimiiko startup lainsäädännön luomissa raameissa. Tätä kutsutaan legal due diligence-prosessiksi, jossa sijoittaja suorittaa perusteellisen tarkastuksen yrityksestä ennen päätöstä sijoittaa. Mikäli puutekohtia havaitaan lainsäädännön noudattamisessa, unelma sijoittajasta voi kadota tuhka tuuleen.
Yritysten yhteiskuntavastuu on tärkeää myös startupeille ja muille pienille yrityksille. Vastuullinen toiminta huomioi vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, ja pyrkii minimoimaan negatiiviset vaikutukset. Vastuullisuus ei ole vain imagon pönkittämistä, vaan se voi parantaa kilpailukykyä, kehittää toimintaa ja vastaa kestävän kehityksen haasteisiin. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen vastuullisuus tukee liiketoimintaa. Yhteiskuntavastuu perustuu usein vapaaehtoisiin toimiin, mutta sitä ohjaa myös lainsäädäntö.
Lainsäädännön voidaan sanoa olevan liiketoiminnan käynnistämisen perusta, mutta osaltaan sen kirjaimellinen noudattaminen voi luoda organisatorisia taakkoja varsinkin startupeille tai pienimmille yrityksille. Lainsäädäntö kuitenkin luo raamit sille, miten yritys voi toimia markkinoilla, mutta se myös luo keinoja suojella itseään siihen kohdistuviin väärinkäytöksiin.
Koska startupeja leimaa yleensä nopean kasvun tavoittelu ja teknologiakeskeisyys, on alla käsitelty heitä koskevia juridisia seikkoja, joilla on kestävän liiketoiminnan kannalta merkittäviä vaikutuksia niin luottamuksen kuin vastuullisuuden osin.
Kun kestävä liiketoimintasuunnitelma on kehitetty, tulee startupin pohtia yritysmuotoa. Yleisin yritysmuoto startupeille on kuitenkin osakeyhtiö (Oy). Osakeyhtiö on pääomayhtiö, jossa osakkeenomistajien vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Tämä yhtiömuoto mahdollistaa joustavan omistusrakenteen muokkauksen ja tarjoaa kasvumahdollisuuksia, esimerkiksi sijoittajien liittyessä tai rahoittaessa startup toimintaa.
Yritysmuodon valinnan jälkeen laaditaan perustamisasiakirjat, kuten osakeyhtiön tapauksessa perustamissopimus ja yhtiöjärjestys. Yritykselle valitaan nimi, ja se rekisteröidään kaupparekisteriin perustamisilmoituksella, mikä on maksullista. Yksityiskohtaisemmin asiaa yrityksen perustamisesta löydät täältä.
Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan ja se on myös perusoikeus. Se turvaa rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien toteutumisen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) määrää miten yritykset ja organisaatiot saavat käsitellä luonnollisten henkilöiden henkilötietoja.
GDPR määrää miten ja millä edellytyksillä henkilötietoja voi kerätä, säilyttää ja hallinnoida. Vaatimuksia sovelletaan sekä eurooppalaisiin organisaatioihin, jotka käsittelevät ihmisten henkilötietoja EU:ssa, että EU:n ulkopuolisiin organisaatioihin, joiden suorittama tietojen käsittely kohdistuu EU:n alueella asuviin ihmisiin.
Tekoälyn ja automaation yleistyessä, tuleekin siis kiinnittää huomiota henkilötietojen luonteeseen. Itse henkilötietojen tai datan kerääminen ei ole sinänsä ongelma, mutta ne saattavat sisältää tietoja, jotka ovat suojattuja GDPR:ssä. Rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, mukaan lukien profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. Lisäksi yksi henkilötietojen käsittelyä koskeva periaate on tietojen minimointi, jolla pyritään varmistamaan tietojen asianmukainen käsittely suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä tarvitaan.
Suurin sudenkuoppa, johon yritykset ovat astuneet, on henkilötietojen vääränlainen käsittely, josta seuraa huomattavia sanktioita. Edelleen suurin GDPR loukkauksesta määrätty seuraamusmaksu on 1,2 miljardia euroa, jonka Meta Platforms Ireland sai henkilötietojen vääränlaisesta käsittelystä. Suomessa Sambla Group sai vuoden 2024 joulukuussa lähes miljoonan euron seuraamusmaksun heikon tietoturvan vuoksi.
Viime vuosikymmenen aikana tekoäly on ottanut merkittäviä kehitysaskeleita ja on keskeisessä osassa arkea. Se tarjoaa mahdollisuuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen, mutta samalla siihen liittyy vakavia riskejä: massadata, valvonta, disinformaatio, manipulointi ja algoritminen syrjintä. Osana EU:n digitaalista strategiaa haluaan säännellä tekoälyä, jotta voidaan varmistaa paremmat edellytykset sen kehittämiselle ja käytölle.
Vuoden 2024 elokuussa, EU:n tekoälyasetus (eng. The AI Act) astui voimaan ja se sisältää yhdenmukaistetut vaatimukset tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamiselle ja käyttöönotolle, tiettyjä kieltoja haitallisille käytännöille, erityisvaatimuksia suuririskisille tekoälyjärjestelmille, valvonta- ja täytäntöönpanosäännöksiä sekä startupeille innovointia tukevia toimenpiteitä.
Tekoälysäädös on merkittävä sellaisille yrityksille, jotka hyödyntävät tekoälyjärjestelmiä liiketoiminnassaan. Henkilötietojen oikeanlainen käsittely sekä tietoturvan merkitys kasvaa entisestään tekoälyjärjestelmien yleistyessä yrityskäytössä. Ne myös osaltaan tukevat vastuullista tekoälyn käyttöä, mutta kasvattavat organisatorista työtaakkaa. Tietosuojan ohella myös kyberturvallisuuden merkitys tulee kasvamaan tekoälyn integroituessa yhteiskuntaan.
Kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut räjähdysmäisesti digitalisoitumisen myötä ja on osana myös kansallista turvallisuutta. Kyberuhkien lisääntyessä ja niiden vaikutusten vakavoituessa kyberturvallisuus on noussut keskeiseksi osaksi liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamista. Teknologiateollisuus on Suomen yksi suurimpia vientialoja ja merkittävä elinkeino ja osaltaan Suomi tunnetaankin teknologisesta edistyksellisyydestään.
Suomessa ei ole erikseen kansallista lainsäädäntöä koskien kyberturvallisuutta, mutta Suomessa on laki sähköisen viestinnän palveluista, joka liipaisee läheltä. Sen tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palveluiden tarjontaa, käyttöä, turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen. Kyseisellä lailla varmistetaan, että viestintäverkkoja- palveluita on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lisäksi NIS II-direktiivi tai Euroopan Unionin (EU) verkko- ja tietoturvadirektiivi on kyberturvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Direktiivi täydentää jo olemassa olevia kyberturvallisuutta koskevia sääntöjä.
Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään turvaamaan sähköistä ja verkottunutta yhteiskuntaa. Tarkoituksena on tunnistaa, ehkäistä ja varautua etenkin yhteiskunnalle kriittisten toiminta- ja palvelujärjestelmien häiriöihin, kuten rahaliikenteen, energiatuotannon tai sairaanhoidon järjestelmiin, jotka vahvasti tukeutuvat tietojärjestelmien ja verkkojen toimivuuteen.
Kyberturvallisuuden merkitys tulee kasvamaan seuraavina vuosina Suomen asemoituessa teknologiapolitiikallaan yhdeksi maailman kilpailukykyisemmäksi valtioksi. Moderneihin uhkiin varautuminen ja vastaaminen edellyttävät sitä, että yhteistyö toimii ja johtamisen, tilannekuvan ja viestinnän väliset yhteydet ovat kunnossa. Kyberturvallisuus ei ole pelkkä velvoite, vaan myös strateginen investointi toimintajärjestelmien tulevaisuuteen.
Immateriaalioikeudet eli niin sanotut aineettomat oikeudet ovat tärkeä osa liiketoimintaa ja innovaatioita. Lisäksi Euroopan Unionin Teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tuottamassa tutkimuksessa ilmenee, että eurooppalaiset startup-yritykset saavat suuremmalla todennäköisyydellä rahoituksen sijoittajilta, mikäli yrityksellä on jo sen varhaisessa vaiheessa immateriaalioikeudet turvattuna eli tavaramerkki tai patentti haettuna tai jo rekisteröitynä.
Immateriaalioikeuksilla taataan se, että yritys oikeasti omistaa tuotteensa ja palvelunsa. Startupien kohdalla immateriaalioikeudet voivat olla esimerkiksi kehitelty teknologia, ohjelmisto, lisenssi, brändi, nimi ja logo. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei itse loukkaa muiden yritysten tai luonnollisten henkilöiden immateriaalioikeuksia esimerkiksi rekisteröimällä tavaramerkkiä tai nimeämällä yritystä tavalla, joka on sekoitettavissa toiseen yritykseen. Immateriaalioikeuksien loukkaamisella on useimmiten juridisia seuraamuksia.
Lisäksi brändi on merkittävä osa yrityksen immateriaalioikeuksia. Brändi muiden immateriaalioikeuksien sekä tuotteidensa ja palveluidensa ohella on yrityksen arvokkain ominaisuus. Brändin edustaa yrityksen identiteettiä, joten sen määrätietoinen rakentaminen ja suojeleminen on välttämätöntä kykyyn erottua markkinoilla. Tarkemmin löydät immateriaalioikeuksista asiaa täältä.
Tavaramerkki on yrityksen tunnusmerkki, joka erottaa sen tuotteet ja palvelut muiden vastaavista. Se toimii erottumisen välineenä markkinoilla ja luo luottamusta asiakkaisiin. Tavaramerkki antaa myös sen haltijalle yksinoikeuden käyttää merkkiä samankaltaisten tuotteiden tai palveluiden yhteydessä. Tällä voi estää muita käyttämästä samaa tai samankaltaista merkkiä.
Tavaramerkin rekisteröinti on edullinen tapa suojata yrityksen brändi ja sen kaupallista arvoa sekä antaa oikeudet puuttua merkkiä koskeviin loukkauksiin. Tavaramerkki on voimassa 10 vuotta, ja suojaa voi uusia rajattomasti. Kuten aikaisemmin todettua, startupit saavat todennäköisemmin rahoitusta, mikäli startupilla on tavaramerkki haettuna tai jo rekisteröitynä.
Suomessa tavaramerkit rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH). EU:n alueella tavaramerkki voidaan rekisteröidä Euroopan Unionin Teollisoikeuksien virastossa (EUIPO), ja maailmanlaajuisesti sen voi rekisteröidä Madridin pöytäkirjan kautta PRH:n kautta noin 100 maassa.
Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksille, jotka ylittävät teoskynnyksen eli ovat itsenäisiä ja omaperäisiä. Se suojaa teoksen sisältöä, ei ideaa tai aihetta, ja antaa tekijälle yksinoikeuden teoksensa käyttöön ja hyödyntämiseen.
Tekijänoikeus edistää luovuutta ja kulttuuria varmistamalla tekijälle oikeudenmukaisen korvauksen ja mahdollisuuden taloudelliseen hyötyyn, samalla mahdollistaen teosten käytön esimerkiksi opetuksessa.
Suomessa tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa jälkeen, yhteisteoksissa viimeisenä kuolleen tekijän jälkeen. Tekijänoikeudet eivät suojaa yrityksen brändiä kokonaisuutena, mutta se voi täydentää tavaramerkkiä tietyissä tilanteissa. Tekijänoikeus tarjoaa tavaramerkin ohella oikeudelliset keinot puuttua niihin kohdistuviin loukkauksiin. Täältä löydät tarkemmin asiaa koskien tekijänoikeuksia.
Lisenssi on lupa käyttää toisen immateriaalioikeutta tietyin ehdoin, josta hyötyvät sekä lisenssinantajaa että lisenssinsaajaa. Se suojaa oikeudenomistajan oikeuksia ja vähentää väärinkäytöksiä. Lisenssinantaja voi ansaita tuloja ilman itse tuotannon tai markkinoinnin vaivaa, kun taas lisenssinsaaja saa käyttöoikeuden tuotteeseen, jonka kehittäminen ei muuten olisi mahdollista.
Immateriaalioikeuksien lisenssit voidaan jakaa neljään eri tyyppiin: tekijänoikeuslisenssiin, ohjelmistolisenssiin, tavaramerkkilisenssiin ja patenttilisenssiin. Lisenssistä tehdään Suomessa ilmoitus PRH:lle. Täältä löydät tarkemmin asiaa lisensseistä.
Startupeille kuitenkin tyypillisempää pelata ohjelmistolisenssien kanssa. Ohjelmistolisenssi määrittää ehdot esimerkiksi tietokoneohjelmiston käyttöön. Ohjelmistolisenssejä voi olla avoimia lähdekoodin ohjelmistoja taikka kaupallisia ohjelmistoja. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin lisenssejä ovat MIT- ja Apache-ohjelmistot, kun taas Microsoft Office 365 on kaupallinen lisenssi.
Patentti on yksinoikeus, jonka perusteella voi kieltää muita hyväksikäyttämästä keksintöjä. Patentoivan kohteen tulee olla menetelmä, laite, tuote tai uusi käyttötapa. Kaikkea uutta ja innovatiivista ei tosin voi patentoida, kuten ideoita, tieteellisiä teorioita taikka löytöjä.
Patenttia haetaan PRH:lta. Se on maksullinen palvelu. Patentin suoja-aika on yleensä 20 vuotta voimassa sen hakemuksen jättämisestä. Patentti on myös omaisuutta, jota voi myydä taikka myöntää käyttölupia siihen.
Patentti on siis tehokas ja pitkäaikainen keino suojata keksintö ja yritystasolla se onkin osa liiketoiminnan strategiaa.
Startupien määrä on vain nousussa, vaikka Koronavirus teki aikanaan tepposet ja elämme taloustaantumassa. Suomi pyrkii linjauksillaan luomaan ympäristön, jossa startupeilla ja muilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja menestyä. Tällä Suomi pyrkiikin asemoitumaan maailmalla teknologian ja innovaatioiden edelläkävijänä.
Kieltämättä ajatus oman startupin tai yrityksen luomisesta on houkutteleva, kun katsomme Woltin kaltaisia menestystarinoita, mutta sen mukana tulee myös omat haasteensa. Startupit tarvitsevat ennen kaikkea selkeän liiketoimintasuunnitelman, riittävän rahoituksen sekä kyvyn hallita riskejä.
Haaveiletko omasta yrityksestä? Vai onko sinulla idea, mutta et tiedä, miten sen voisi toteuttaa? Tai onko sinulla jo yritys, mutta kamppailet lainsäädännön vaatimusten kanssa? Ei hätää. Me Hedman Partnersilla autamme yrityksiä, niin pieniä kuin suuriakin, jotta pitkäjänteinen menestys olisi taattua.
Voit tutustua osaajiimme täältä tai laittaa meille yhteydenottopyynnön lomakkeen kautta!