Yrityssalaisuudella tarkoitetaan käytännössä mitä tahansa liiketoiminnassa hyödynnettävää tietoa, mitä yritys haluaa pitää salassa, koska sillä on taloudellista arvoa yritykselle ja se tukee yrityksen kilpailukykyä markkinoilla.
Tässä lyhyessä artikkelissa käsittelemme mitä yrityssalaisuudet ovat, miten niitä voi suojella ja mitä seuraamuksia yrityssalaisuuden rikkomisella on.
Termejä yrityssalaisuus ja liikesalaisuus käytetään synonyymeinä keskenään. Yrityssalaisuuden käsite on laaja, mutta se voi olla mitä tahansa yritykselle arvokasta tietoa, jota halutaan pitää tarkoituksella salassa. Yrityssalaisuudet voivat joissakin tapauksissa muodostaa jopa merkittävän osan yrityksen arvoa.
Liikesalaisuuslaissa (595/2018) säädetään elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien sekä teknisten ohjeiden suojasta. Liikesalaisuudella tarkoitetaan kyseisessä laissa tietoa, joka ei ole tavanomaista, yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla tietoa, ja jolla on taloudellista arvoa liiketoiminnassa, jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.
Yrityssalaisuudet voivat olla taloudellisia tai teknisiä tietoja, kuten asiakasrekisterit ja valmistusmenetelmät. Ammattitaidon voidaan myös katsovan olevan yrityssalaisuus, mikäli tieto on yksityiskohtaista ja ei-muistinvaraista.
Yrityssalaisuus voi olla myös samaan aikaan useamman yrityksen tiedossa. Yrityssalaisuutta ei myöskään tarvitse hyödyntää elinkeinotoiminnassa. Oleellista on se, että tiedolla on taloudellista arvoa yritykselle.
Yrityssalaisuuksille on olemassa lainsäädännössä suoja, mutta usein se ei yksinään ole riittävä. Yrityssalaisuuksien salassapidosta voidaan sopia salassapitosopimuksin (NDA eli Non-Disclosure Agreement). Salassapitosopimukselle ei ole laissa muotovaatimuksia, mutta se kannattaa laatia kirjallisesti selkeyden ja todistettavuuden vuoksi.
Vaikka salassapitovelvoite sisältyy usein työsopimukseen, erillinen sopimus on suositeltava erityisesti silloin, kun työntekijällä on pääsy arvokkaisiin liikesalaisuuksiin. Erillinen sopimus myös korostaa aiheen tärkeyttä työntekijälle.
Lakisääteinen liikesalaisuuksien suoja koskee monissa tapauksissa vain työsuhteen kestoa. Suurin riski salaisuuksien vuotamiseen liittyy kuitenkin usein työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Salassapitosopimuksella velvollisuutta voidaan ulottaa myös työsuhteen jälkeiseen aikaan, jolloin työntekijä on yhä velvollinen pitämään yrityssalaisuudet salassa.
Lue täältä lisää salassapitosopimuksista!
Rikoslaissa yrityssalaisuuden rikkominen on elinkeinorikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yrityssalaisuuden rikkomisella tarkoitetaan tilannetta, jossa hankitaan itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen ilmaisemalla oikeudettomasti toiselle kuuluvan liikesalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista liikesalaisuutta. Myös yrityssalaisuuden rikkomisen yrittäminen on rangaistava teko.
Rikosvastuu voi siis kohdistua henkilöön, joka on saanut liikesalaisuuden tietoonsa esimerkiksi toimiessaan jonkin yhtiön palveluksessa. Muita liikesalaisuuden rikkomiseen liittyviä rikoksia ovat myös yritysvakoilu ja yrityssalaisuuden väärinkäyttö.
Yritysvakoilulla viitataan tekoon, jossa liikesalaisuus hankitaan tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun paikkaan taikka tietojärjestelmään, hankkimalla tai jäljentämällä asiakirjoja ja tallenteita taikka käyttämällä erikoislaitteita tiedon hankkimiseen. Myös nämä ovat rangaistavia tekoja.
Yrityssalaisuuden väärinkäyttö viittaa tilanteeseen, jossa tekijä ei itse ole osallistunut yrityssalaisuuden hankkimiseen laissa rangaistavalla teolla, vaan se ilmenee useimmiten hyödyntämällä saatua tietoa esimerkiksi myymällä yrityssalaisuus kilpailevalle yritykselle. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö edellyttää esirikosta, jossa yrityssalaisuus on saatu haltuun esimerkiksi yrityssalaisuuden rikkomisella taikka yritysvakoilulla.
Yrityssalaisuuden rikkominen on asianomistajarikos, jolloin asianomistajan eli tässä tapauksessa loukatun yrityksen tulisi ilmoittaa rikos. Rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi voi yrityssalaisuuden rikkominen johtaa myös vahingonkorvausvastuuseen. Vahingonkorvauksen ohella tuomioistuin voi kieltää yrityssalaisuuden luvattoman käytön jatkamisen ja velvoittaa loukkaajaa ryhtymään korjaavin toimenpiteisiin, joita voivat olla mm. yrityssalaisuutta loukkaavien tuotteiden hävittäminen ja markkinoilta pois vetäminen.
Vaikka lainsäädäntö luo suojaa yrityssalaisuuksille, on tärkeää muistaa, että se ei yksinään välttämättä riitä. Kannattaakin siis laatia salassapitosopimukset työntekijöille ja muulle henkilöstölle, jotta yrityssalaisuutesi pysyvät turvassa. Tarvitsetko apua vedenpitävien salassapitosopimuksien laatimisessa? Me Hedman Partnersilla olemme erikoistuneet liikejuridiikan ja työoikeuden kiemuroihin. Ole yhteydessä jo tänään asiantuntijoihimme taikka ota yhteyttä lomakkeemme kautta!
