Työntekijän velvollisuudet työsuhteen aikana muodostuvat useista eri velvoitteista, jotka perustuvat sekä työsopimuslakiin että työsopimuksen ehtoihin. Keskeisimpiä näistä ovat työtehtävien asianmukainen suorittaminen, lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, salassapitovelvollisuus sekä mahdolliset kilpailurajoitukset. Velvollisuuksien laajuus vaihtelee toimialan, tehtävänkuvan ja työsopimuksen sisällön mukaan.
Kun työsuhteen velvollisuudet jäävät epäselviksi, syntyy helposti tilanteita, joissa sekä työnantaja että työntekijä tulkitsevat oikeuksiaan ja vastuitaan eri tavoin. Tämä voi johtaa riita-asioihin, joiden selvittäminen vie aikaa ja resursseja molemmilta osapuolilta. Tilanteen korjaamiseksi velvollisuudet on syytä kirjata selkeästi työsopimukseen ja tarvittaessa täsmentää erillisillä liitteillä, kuten salassapito- tai kilpailukieltosopimuksella.
Työsopimus, joka ei kata lojaliteettivelvoitteen, salassapidon tai sivutöiden rajoitusten sisältöä riittävän tarkasti, tarjoaa heikon pohjan mahdollisessa riitatilanteessa. Epäselvät ehdot voivat tarkoittaa, että työnantajalla ei ole tehokasta oikeussuojaa esimerkiksi liikesalaisuuksien vuotamisen varalta. Ratkaisuna on varmistaa, että sopimus vastaa toimialan käytäntöjä ja lainsäädännön asettamia vaatimuksia jo työsuhteen alkaessa.
Työntekijän velvollisuudet työsuhteen aikana kattavat työtehtävien huolellisen suorittamisen, työnantajan ohjeiden noudattamisen, lojaliteettivelvoitteen, salassapidon sekä mahdolliset kilpailurajoitukset. Velvollisuudet perustuvat työsopimuslakiin, työehtosopimuksiin ja yksilölliseen työsopimukseen. Niiden laajuus määräytyy aina tapauskohtaisesti.
Työsopimuslaki asettaa perusvelvoitteet, joita sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin toimialasta riippumatta. Näihin kuuluu velvollisuus tehdä työ huolellisesti ja noudattaa työnantajan toimivaltansa rajoissa antamia määräyksiä. Lisäksi työntekijän on vältettävä toimintaa, joka voisi vahingoittaa työnantajan etuja.
Yksittäiseen työsuhteeseen liittyvät velvoitteet voivat olla huomattavasti laajempia kuin lain minimivaatimukset. Työsopimukseen kirjatut erityisehdot, kuten salassapito- tai kilpailukieltolausekkeet, täydentävät lakisääteisiä velvollisuuksia ja voivat ulottua myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.
Lojaliteettivelvoite tarkoittaa, että työntekijän on toimittava työsuhteen aikana työnantajan edut huomioiden. Käytännössä tämä tarkoittaa velvollisuutta välttää toimintaa, joka aiheuttaa työnantajalle haittaa tai vahinkoa, sekä pidättäytyä kilpailevasta toiminnasta ilman työnantajan suostumusta.
Lojaliteettivelvoite on kirjattu suoraan työsopimuslakiin, ja se on voimassa koko työsuhteen ajan. Velvoitteen sisältö vaihtelee kuitenkin sen mukaan, millainen asema ja vastuu työntekijällä on organisaatiossa. Johtavassa asemassa toimivaan henkilöön kohdistuu tyypillisesti tiukempia odotuksia kuin suorittavaa työtä tekevään.
Lojaliteettivelvoitteen rikkomisena voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä ohjaa asiakkaita kilpailijalle, paljastaa työnantajan liikesalaisuuksia tai toimii muutoin tavalla, joka on selvästi ristiriidassa työnantajan etujen kanssa. Oikeudellinen arviointi on aina tapauskohtaista, ja tilanteeseen vaikuttavat muun muassa toimiala, tehtävänkuva ja tapahtumien olosuhteet.
Salassapitovelvollisuus kieltää työntekijää paljastamasta tai hyödyntämästä työnantajan liikesalaisuuksia tai muita luottamuksellisia tietoja. Velvoite perustuu sekä liikesalaisuuslakiin että usein myös työsopimukseen kirjattuihin erillisiin salassapitolausekkeisiin.
Salassapitovelvollisuus koskee tietoja, jotka työnantaja on pyrkinyt pitämään salassa ja joilla on taloudellista merkitystä liiketoiminnan kannalta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi asiakasrekisterit, hinnoittelurakenteet, tuotekehitystiedot tai liiketoimintastrategiat. Pelkkä tiedon luottamuksellinen luonne ei automaattisesti tarkoita, että se täyttää liikesalaisuuden oikeudelliset tunnusmerkit.
Työsopimukseen sisällytettävä erillinen salassapitosopimus voi laajentaa suojaa merkittävästi ja ulottaa sen myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Ilman kirjallista salassapitolauseketta suoja perustuu yksinomaan lakisääteisiin säännöksiin, joiden soveltamisala voi olla rajatumpi.
Sivutöiden tekeminen työsuhteen aikana on lähtökohtaisesti sallittua, ellei työsopimuksessa tai laissa ole asiasta toisin sovittu. Rajoituksia syntyy erityisesti silloin, kun sivutyö kilpailee työnantajan toiminnan kanssa tai vaarantaa lojaliteettivelvoitteen täyttämisen.
Työnantaja voi kieltää kilpailevan sivutoiminnan työsopimukseen kirjatulla kilpailukieltolausekkeella. Tällainen ehto on pätevä, kun sille on lain edellyttämä erityinen syy ja sen kesto sekä maantieteellinen soveltamisala ovat kohtuulliset. Kohtuuttomaksi arvioitu kilpailukielto voidaan katsoa mitättömäksi.
Sivutyö, joka ei kilpaile työnantajan kanssa eikä haittaa varsinaisten työtehtävien hoitamista, on tyypillisesti sallittua. Epäselvissä tilanteissa on perusteltua selvittää asia työnantajan kanssa etukäteen, jotta vältytään myöhemmiltä tulkintaristiriidoilta.
Työsuhteen velvollisuuksien rikkominen voi johtaa varoitukseen, työsuhteen päättämiseen tai vahingonkorvausvelvollisuuteen. Seurauksen vakavuus riippuu rikkomuksen laadusta, toistuvuudesta ja siitä, kuinka merkittävää vahinkoa se on aiheuttanut työnantajalle.
Lievemmissä tapauksissa työnantaja antaa ensin kirjallisen varoituksen ja antaa työntekijälle mahdollisuuden korjata toimintansa. Vakavampi tai toistuva rikkominen voi oikeuttaa työsuhteen irtisanomiseen tai jopa purkamiseen ilman irtisanomisaikaa. Purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä.
Vahingonkorvausvelvollisuus voi aktualisoitua erityisesti tilanteissa, joissa liikesalaisuuksia on vuodettu tai kilpailukieltoa on rikottu. Korvauksen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti, ja se voi kattaa sekä välittömän taloudellisen vahingon että sopimussakon, jos sellaisesta on työsopimuksessa sovittu.
Lakimiehen apua on perusteltua hakea, kun työsuhteen velvollisuuksien sisältö tai laajuus on epäselvä, kun rikkomuksesta uhkaa seuraamus tai kun työsopimukseen halutaan sisällyttää erityisehtoja, kuten kilpailukielto tai salassapitolauseke.
Tilanteet, joissa oikeudellinen arviointi on erityisen tarpeellista, liittyvät usein työsuhteen päättymiseen tai sen jälkeisiin velvoitteisiin. Kilpailukieltoehtojen pätevyys, salassapitovelvollisuuden laajuus ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu ovat kysymyksiä, joiden oikeudellinen sisältö riippuu aina yksilöllisistä olosuhteista.
Me Hedman Partnersilla autamme sekä työnantajia että työntekijöitä työsuhteisiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Ensimmäinen yhteydenotto toimistoomme on maksuton, joten kynnys tilanteen kartoittamiseen on matala.