Rahanpesulaki (447/2017) ja Euroopan Unionin rahanpesudirektiivi edellyttävät, että yritys tai muu yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajat edistääkseen taloudellista läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta sekä estääkseen rahanpesua ja terrorismin rahoittamista.
Tässä artikkelissa käsittelemme lyhyesti, kuka on tosiasiallinen edunsaaja, mikä sen merkitys on rikollisen toiminnan ehkäisyssä ja jaamme käytännön ohjeita, jotta yritykset voivat varmistua noudattavansa lainsäädäntöä tältä osin.
Rahanpesulaissa tosiasiallisina edunsaajina pidetään luonnollista henkilöä (ihmistä), joka:
Toisin sanoen, tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan ihmistä, joka joko omistaa yrityksen tai käyttää määräysvaltaansa siinä. Kuolinpesää, yritystä tai julkisyhteisöä itsessään ei voi ilmoittaa edunsaajaksi.
Mitä tarkoittaa välillinen omistaminen tai äänivallan käyttäminen?
Välillinen omistaminen tai äänivallan käyttäminen viittaavat tilanteeseen, jossa määräysvaltaa käytetään toisen yrityksen kautta. Henkilö voi olla yrityksen A välillinen omistaja esimerkiksi silloin, jos yritys B omistaa yrityksestä A 30% ja henkilö omistaa yrityksestä B 55%. Tällöin henkilö on yrityksen A välillinen omistaja.
Ilmoitus edunsaajista tehdään Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ), jonka jälkeen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) lähettää ilmoituksen rekisteröinnistä edunsaajaotteen postitse ilmoituksen antajan tai yrityksen osoitteeseen.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä, mikäli uusi yritys on rekisteröity, yrityksen edunsaajatiedot ovat muuttuneet tai jo aikaisemmin ilmoitettu henkilö ei ole enää yrityksen edunsaaja.
Ilmoitus edunsaajista tulee tehdä siitä huolimatta, vaikka yrityksellä ei ole ihmistä, joka täyttää tosiasiallisen edunsaajan merkityksen rahanpesulain mukaisesti tai he eivät ole yrityksen tiedossa.
Tällöin rahanpesulain mukaisesti tosiasiallisia edunsaajina pidetään yrityksen hallitusta, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä.
Sama vaatimus koskee julkisyhteisöjä, kuten valtiota tai kuntia.
Rahanpesulla tarkoitetaan rikoksella hankittujen varojen alkuperän hävittämistä, jotta varat vaikuttavat laillisilta. Rahanpesuun voi syyllistyä myös ottamalla vastaan tällaisia varoja tietoisena rahojen luonteesta.
Rahanpesu voi uhata rahoitusjärjestelmän vakautta ja luotettavuutta, jonka seurauksena epävakaus voi heijastua laajemminkin talouteen. Rahanpesu ja sen yritys ovat rikoslain mukaan rangaistavia tekoja.
Terrorismin rahoittamisella viitataan toimintaan, jossa suoraan tai välillisesti rahoitetaan terroristista toimintaa. Terroristiryhmän rahoittaminen ja sen yritys ovat rikoslain mukaan myös rangaistavia tekoja.
Yritys- ja yhteisötietolaissa on säädetty, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoon. Tarkoituksella virheellisten tietojen ilmoittaminen on rikoslain mukainen rekisterimerkintärikos.
Pankeilla, tilitoimistoilla ja asianajotoimistoilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa ja tarkistaa edunsaajatiedot. Toimijat voivat ilmoittaa PRH:lle, jos toisen yrityksen edunsaajatiedoissa on epäselvyyttä.
Tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen ja tietojen ilmoittaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä taloudellisen läpinäkyvyyden ja rikollisen toiminnan torjunnan estämiseksi.
Yritykset voivat välttää seuraamuksia ja toimia vastuullisesti varmistamalla, että edunsaajatiedot ovat ajan tasalla. Jos tarvitset tässä apua, olethan yhteydessä liikejuridiikkaan erikoistuneeseen asianajajaan.
Mikäli kysymyksiä heräsi edunsaajista tai muuten kamppailet yritystoimintaan liittyvien asioiden kanssa, älä epäröi ottaa yhteyttä – asiantuntijamme ovat valmiita auttamaan sen varmistamisessa, että yrityksesi toimii lainsäädännön puitteissa ja kestävästi.