Työehtosopimus eli TES on työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välinen sopimus, joka määrittelee alan vähimmäistyöehdot. Se vaikuttaa suoraan yksittäiseen työsopimukseen asettamalla alarajan esimerkiksi palkalle, työajalle ja lomaoikeuksille. Työsopimuksessa voidaan poiketa TES:stä ainoastaan työntekijän hyväksi, ellei työehtosopimuksessa nimenomaisesti sallita toisenlaisia järjestelyjä.
Monessa organisaatiossa työsopimukset laaditaan ilman riittävää selvitystä siitä, mikä työehtosopimus alaan soveltuu ja mitä se käytännössä edellyttää. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa työnantaja saattaa maksaa liian alhaista palkkaa, soveltaa väärää ylityökorvausmallia tai jättää huomioimatta työehtosopimuksen mukaiset lisät. Riskien hallitsemiseksi työsopimus kannattaa aina tarkistaa suhteessa sovellettavaan TES:ään ennen työsuhteen alkamista.
Kun työsopimuksen ehdot ovat ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, epäselvyys ei koske pelkästään palkkaa. Kyse voi olla myös irtisanomisajoista, koeajasta, vuosilomista tai työvuorosuunnittelusta. Ristiriitatilanne altistaa työnantajan riita-asioille ja mahdollisille korvausvaatimuksille. Tilanteen selkeyttäminen edellyttää sekä sovellettavan TES:n tunnistamista että sen ehtojen huolellista vertailua työsopimuksen sisältöön.
Työehtosopimus on työnantajaliiton ja ammattiliiton välinen sopimus, joka vahvistaa alan vähimmäistyöehdot. Se koskee lähtökohtaisesti kaikkia sen piiriin kuuluvia työnantajia ja työntekijöitä joko järjestäytymisen tai yleissitovuuden perusteella. TES määrittelee muun muassa palkat, työajat, lomat ja muut työsuhteen keskeiset ehdot.
Työehtosopimuksia solmitaan toimialakohtaisesti, ja niitä on Suomessa useita kymmeniä. Sopimukset uusitaan määräajoin, tyypillisesti yhden tai muutaman vuoden välein. Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään, mikä TES soveltuu omaan toimialaansa, sillä väärän sopimuksen soveltaminen tai sen sivuuttaminen voi johtaa merkittäviin oikeudellisiin seuraamuksiin.
TES:n soveltamisala voi joskus olla tulkinnanvarainen erityisesti silloin, kun yrityksen toiminta ulottuu useammalle toimialalle tai kun toimialaa ei ole yksiselitteisesti määritelty. Tällaisissa tilanteissa oikeudellinen arviointi on aina tapauskohtaista.
Työehtosopimus asettaa työsopimukselle vähimmäistason. Työsopimuksessa ei voida sopia huonommista ehdoista kuin TES edellyttää. Jos työsopimus sisältää TES:ää heikomman ehdon, sovelletaan automaattisesti TES:n mukaista ehtoa. Tämä koskee esimerkiksi palkkaa, ylityökorvauksia, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja.
Käytännössä TES toimii siis työsopimuksen taustanormistona. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia paremmista ehdoista kuin TES edellyttää, mutta eivät huonommista, ellei TES itse nimenomaisesti salli niin sanottua paikallista sopimista tietyistä asioista.
Paikallinen sopiminen on TES:ssä erikseen sallittu mekanismi, jonka avulla yritystasolla voidaan joustaa tietyistä ehdoista esimerkiksi työajan järjestelyissä. Tällainen jousto edellyttää kuitenkin aina nimenomaista valtuutusta TES:ssä, eikä se ole mahdollista ilman sitä.
Normaalisitova TES velvoittaa vain niitä työnantajia, jotka kuuluvat sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon. Yleissitova TES puolestaan velvoittaa myös järjestäytymättömiä työnantajia, jos sopimus on vahvistettu yleissitovaksi. Yleissitovuus perustuu lain mukaiseen vahvistamismenettelyyn.
Yleissitovuuden edellytyksenä on, että TES on alallaan niin laajasti noudatettu, että se voidaan katsoa koko alaa edustavaksi. Vahvistaminen tapahtuu erillisessä lautakuntamenettelyssä. Yleissitovuus suojaa erityisesti järjestäytymättömiä työntekijöitä, jotka muutoin saattaisivat jäädä TES:n ulkopuolelle.
Työnantajan kannalta ero on merkittävä: järjestäytyneen työnantajan on noudatettava oman liittonsa TES:ää, kun taas järjestäytymätön työnantaja on sidottu ainoastaan yleissitovaan sopimukseen. Jos alalla ei ole yleissitovaa TES:ää, sovelletaan suoraan lain vähimmäissääntelyä.
Työsopimuksessa voidaan poiketa TES:stä ainoastaan silloin, kun poikkeaminen tapahtuu työntekijän hyväksi tai kun TES nimenomaisesti sallii paikallisen sopimisen kyseisestä ehdosta. Työntekijän vahingoksi tehdyt poikkeamat ovat pätemättömiä, ja tilalle tulee TES:n mukainen ehto.
Paikallisen sopimisen mahdollisuudet vaihtelevat huomattavasti eri TES:ien välillä. Joissakin sopimuksissa jousto on laajaa, toisissa hyvin rajattua. Tämän vuoksi ennen työsopimuksen laadintaa on syytä tarkistaa, mitä sovellettava TES nimenomaisesti sallii.
Erityistä huomiota edellyttävät tilanteet, joissa työnantaja haluaa sopia esimerkiksi joustavasta työajasta, varallaolosta tai tulospalkkiojärjestelmistä. Näihin liittyy usein sekä TES-sidonnaisuuksia että lainsäädännöllisiä reunaehtoja, joiden yhteensovittaminen vaatii huolellista arviointia.
TES:n rikkominen voi johtaa useanlaisiin seuraamuksiin. Normaalisitovan sopimuksen rikkominen voi johtaa hyvityssakkoon, jota työnantajaliitto tai ammattiliitto voi vaatia. Yleissitovan sopimuksen rikkominen voi puolestaan johtaa siviilioikeudellisiin korvausvaatimuksiin suoraan työntekijältä.
Tyypillisiä rikkomuksia ovat liian alhainen palkka, ylityökorvausten laiminlyönti tai lomaetuuksien alittaminen. Nämä voivat johtaa jälkisuoritusvelvollisuuteen eli työnantajan on maksettava erotus takautuvasti. Lisäksi toistuvat tai tahallisiksi katsottavat rikkomukset voivat vaikuttaa työnantajan maineeseen ja henkilöstösuhteisiin.
Riita-asioita käsitellään ensisijaisesti työtuomioistuimessa, kun kyse on järjestäytyneiden osapuolten välisistä TES-tulkintakiistoista. Järjestäytymättömien osapuolten väliset riidat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa. Prosessin kulku ja sovellettava menettely riippuvat siis aina osapuolten järjestäytymistilanteesta.
Lakimiehen arviota on perusteltua harkita aina, kun TES:n soveltamisalasta, tulkinnasta tai paikallisen sopimisen rajoista on epäselvyyttä. Erityisesti yrityksen kasvaessa, toimialan muuttuessa tai työsuhderiitojen uhatessa oikeudellinen neuvonta auttaa hallitsemaan riskejä ennakoivasti.
Myös tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee poikkeamista TES:n vakioehdoista tai haluaa rakentaa yrityskohtaisen palkitsemismallin, on perusteltua selvittää oikeudelliset reunaehdot etukäteen. Jälkikäteen korjaaminen tulee usein kalliimmaksi kuin ennakoiva arviointi.
Me Hedman Partnersilla autamme yrityksiä selvittämään TES-velvoitteet ja arvioimaan työsopimuksen ehtojen lainmukaisuuden osana laajempaa työ- ja liikejuridiikan neuvontaa. Ensimmäinen yhteydenotto on maksuton, joten kynnys tilanteen kartoittamiseen on matala.