ICC:n (Kansainvälinen kauppakamari) ja SCC:n (Tukholman kauppakamarin välimiesinstituutti) välimiesmenettelyt ovat kaksi maailman käytetyintä kansainvälisen kaupallisen riidanratkaisun mekanismia. Vaikka molemmat tarjoavat sitovan ja kansainvälisesti tunnustetun ratkaisun liikeriidoille, ne eroavat toisistaan hallinnollisten prosessien, kustannusrakenteiden, maantieteellisen soveltuvuuden ja menettelyllisen joustavuuden osalta. Valinta näiden välillä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten riita etenee ja millaisia resursseja se vaatii.
Yksi yleisimmistä virheistä kansainvälisissä sopimuksissa on puutteellinen tai epätarkka välityslauseke. Jos lauseke viittaa väärään instituutioon, käyttää vanhentunutta versiota sääntöjen nimestä tai jättää olennaiset menettelylliset valinnat auki, osapuolet voivat päätyä tilanteeseen, jossa koko välimiesmenettely kyseenalaistetaan ennen kuin yhtäkään asiakysymystä on edes käsitelty. Tämä tarkoittaa lisäkustannuksia, viiveitä ja pahimmillaan oikeudellista epävarmuutta siitä, onko sopimus ylipäätään täytäntöönpanokelpoinen. Ratkaisu on käyttää kunkin instituution virallisia mallilausekkeita ja tarkistaa ne aina ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Välimiesinstituution valinta jätetään usein sopimuksen viimeiseksi kohdaksi ikään kuin tekniseksi yksityiskohdaksi. Tosiasiassa se on yksi sopimuksen strategisesti merkittävimmistä päätöksistä. Väärä instituutio voi tarkoittaa epäsoveltuvaa kustannusrakennetta riidan kokoon nähden, hidasta hallintoprosessia tai menettelysääntöjä, jotka eivät tue toimialan erityispiirteitä. Kun riita on jo käynnistynyt, instituutiota ei enää voi vaihtaa. Oikea lähestymistapa on arvioida sopimuksen luonne, osapuolten kotimaat ja riidan todennäköinen arvo jo sopimusneuvottelujen aikana.
ICC:n välimiesmenettely tarkoittaa Kansainvälisen kauppakamarin hallinnoimaa riidanratkaisuprosessia, joka perustuu ICC:n välimiesmenettelyn sääntöihin. SCC:n välimiesmenettely puolestaan tarkoittaa Tukholman kauppakamarin välimiesinstituutin hallinnoimaa menettelyä, joka noudattaa SCC:n omia sääntöjä. Molemmat tuottavat sitovan välitystuomion, joka on täytäntöönpanokelpoinen yli 170 maassa New Yorkin yleissopimuksen nojalla.
ICC on perustettu vuonna 1923, ja se on yksi maailman tunnetuimmista välimiesinstituutioista. Sen hallinto sijaitsee Pariisissa, vaikka istunnot voidaan pitää missä tahansa. ICC:lle on tyypillistä vahva hallinnollinen valvonta: instituutio tarkistaa kaikki välitystuomiot ennen niiden antamista, mikä lisää menettelyn luotettavuutta mutta myös hallinnollista raskautta.
SCC on perustettu vuonna 1917, ja se on erityisesti Pohjoismaissa, Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella tunnettu instituutio. SCC:n menettely on hallinnollisesti kevyempää kuin ICC:n, ja se tunnetaan nopeudestaan sekä kustannustehokkuudestaan etenkin pienemmissä ja keskisuurissa riidoissa. Tukholma on perinteisesti ollut neutraali paikka erityisesti länsi–itä-suuntaisissa kauppariidoissa.
ICC:n ja SCC:n prosessit eroavat eniten hallinnollisen valvonnan tasossa. ICC edellyttää, että välimiesoikeus toimittaa tuomion luonnoksen ICC:n tuomioistuimelle tarkistettavaksi ennen sen antamista. SCC:ssä tätä vaihetta ei ole, joten menettely etenee yleensä nopeammin ja joustavammin.
ICC:ssä prosessi alkaa kanteen toimittamisella, minkä jälkeen ICC:n tuomioistuin vahvistaa välimiesten toimikunnan ja hyväksyy Terms of Reference -asiakirjan, joka rajaa riidan laajuuden. Tämä vaihe on ICC:lle ominainen eikä kuulu SCC:n menettelyyn. SCC:ssä menettely käynnistyy nopeammin, sillä hallinto on kevyempää eikä vastaavaa välivaihetta ole.
Kummassakin instituutiossa osapuolet voivat valita välimiesten lukumäärän, menettelyn kielen ja istuntopaikkakunnan. Molemmat tarjoavat myös nopeutettuja menettelyjä pienemmille riidoille. ICC:n nopeutettu menettely soveltuu alle 3 miljoonan euron riidoille, kun taas SCC:n vastaava raja on korkeampi ja prosessi on yleisesti ottaen joustavampi.
ICC:n välimiesmenettely on tyypillisesti kalliimpi kuin SCC:n välimiesmenettely, erityisesti suurissa riidoissa. ICC:n kustannusrakenne perustuu intressin arvoon, ja hallinnolliset maksut ovat yleisesti korkeammat. SCC:n kustannukset ovat usein matalammat samankokoisessa riidassa, minkä vuoksi se soveltuu paremmin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin.
Molemmissa instituutioissa kustannukset koostuvat hallinnollisista maksuista ja välimiesten palkkioista. ICC:ssä hallinnollinen maksu on kiinteämpi, ja välimiesten palkkiot määräytyvät intressin arvon mukaan ICC:n vahvistaman taulukon perusteella. SCC:ssä kustannuslaskenta on samankaltainen, mutta hallinnolliset maksut ovat yleisesti ottaen matalammat.
Käytännön vertailussa on huomioitava, että kokonaiskustannuksiin vaikuttavat myös oikeudenkäyntikulut, asianajajien palkkiot ja mahdolliset asiantuntijatodistajat, jotka eivät kuulu instituution maksuihin. Näin ollen instituution valinta on vain osa kokonaiskustannusarviota.
ICC soveltuu parhaiten suuriin, monimutkaisiin ja globaaleihin kauppariitoihin, joissa osapuolet tulevat eri maanosista ja joissa menettelyn kansainvälinen tunnettavuus on strategisesti tärkeää. SCC puolestaan on luonteva valinta pohjoismaisissa, itäeurooppalaisissa tai entisen Neuvostoliiton alueen liiketoimintasuhteissa sekä riidoissa, joissa nopeus ja kustannustehokkuus painavat vaakakupissa.
ICC:n vahvuus on sen globaali prestiisi ja laaja tunnettavuus erityisesti Aasiassa, Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Tämä voi olla ratkaiseva tekijä silloin, kun sopimuskumppani tulee alueelta, jossa ICC on tuttu ja luotettu instituutio. ICC:n tuomioiden tarkistusmekanismi lisää myös tuomion laadullista varmuutta.
SCC:n valintaa puoltavat erityisesti pohjoismaiset tai Itä-Eurooppaan suuntautuvat liiketoimintasuhteet, energia-alan sopimukset sekä tilanteet, joissa menettelyn nopeus on ensisijainen tavoite. SCC:n nopeutettu menettely on yksi markkinoiden tehokkaimmista, ja Tukholman neutraali asema on historiallisesti tehnyt siitä suositun valinnan myös arkaluonteisissa kauppasuhteissa.
Välityslauseke muotoillaan käyttämällä kunkin instituution virallista mallilauseketta, johon lisätään sopimuksen kannalta olennaiset valinnat: välimiesten lukumäärä, menettelyn kieli ja istuntopaikka. Molempien instituutioiden verkkosivuilta löytyvät ajantasaiset mallilausekkeet, joita suositellaan käytettäväksi sellaisenaan muokkaamatta niiden ydinrakennetta.
ICC:n mallilauseke on muodoltaan seuraava: "Kaikki tästä sopimuksesta johtuvat tai siihen liittyvät riidat ratkaistaan lopullisesti Kansainvälisen kauppakamarin välimiesmenettelyn sääntöjen mukaisesti, ja ratkaisun tekevät yksi tai useampi välimies, joka on nimetty näiden sääntöjen mukaisesti." Lausekkeeseen lisätään tyypillisesti valinnat paikasta, kielestä ja välimiesten lukumäärästä.
SCC:n mallilauseke on rakenteeltaan vastaava, mutta viittaa SCC:n sääntöihin. Lauseketta muotoiltaessa on syytä harkita myös, halutaanko viitata nopeutettuun menettelyyn vai tavalliseen menettelyyn, sillä tämä valinta vaikuttaa merkittävästi prosessin kulkuun ja kustannuksiin. Lausekkeen muotoilu on juridinen kysymys, jonka yhteydessä asianajajan konsultointi on perusteltua.
ICC- tai SCC-menettelyä harkittaessa keskeisiä lisätekijöitä ovat sovellettava laki, välimiesten asiantuntemus, menettelyn luottamuksellisuus ja mahdollinen tarve väliaikaisille turvaamistoimille. Nämä tekijät voivat olla yhtä ratkaisevia kuin instituution valinta itsessään.
Sovellettava laki ja välimiesmenettelyn kotipaikka ovat erillisiä kysymyksiä. Osapuolet voivat valita esimerkiksi SCC-menettelyn, joka pidetään Helsingissä, ja määrätä sovellettavaksi Suomen tai jonkin muun maan lain. Tämä joustavuus on yksi kansainvälisen välimiesmenettelyn keskeisistä eduista verrattuna kansallisiin tuomioistuimiin.
Luottamuksellisuuden osalta on huomioitava, että SCC:n säännöt sisältävät nimenomaisen luottamuksellisuusmääräyksen, kun taas ICC:n säännöissä luottamuksellisuutta ei ole yhtä kattavasti säännelty. Tämä voi olla merkityksellinen tekijä esimerkiksi liikesalaisuuksia tai arkaluonteisia sopimusehtoja koskevissa riidoissa. Meillä Hedman Partnersilla on kokemusta kansainvälisiin riidanratkaisumenettelyihin liittyvästä neuvonnasta, ja autamme arvioimaan, mikä rakenne soveltuu parhaiten kunkin sopimuksen erityispiirteisiin.
Väliaikaisten turvaamistoimien saatavuus vaihtelee myös instituutioiden välillä. Kumpikin instituutio tarjoaa mekanismeja kiireellisten turvaamistoimien hakemiseen ennen varsinaisen välimiesoikeuden muodostamista, mutta prosessit eroavat yksityiskohdiltaan. Oikeudellinen arviointi riippuu aina tapauksen yksilöllisistä olosuhteista, joten yleispätevien suositusten antaminen ilman tapauskohtaista tarkastelua ei ole mahdollista.