Lähetetyt työntekijät ovat osa monien yritysten arkea, ja lainsäädäntö heidän oikeuksistaan on keskeinen osa työmarkkinoita Suomessa. Lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan pääsääntöisesti lakia lähetetyistä työntekijöistä (447/2016). Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten Suomen lainsäädäntö säätelee lähetettyjen työntekijöiden asemaa.
Lähetetyllä työntekijällä viitataan työntekijään, joka tekee Suomessa tilapäisesti työtä ulkomaisen työnantajan palveluksessa. Lähetetty työntekijä voi olla lähtöisin EU- ja ETA-maista taikka näiden ulkopuolisista maista. Suomesta voidaan myös lähettää ulkomaille työntekijöitä. Suomessa lähetetyt työntekijät työskentelevät palvelujen alihankintana, yritysryhmän sisäisenä siirtona tai vuokratyönä.
Lähetetyn työntekijän työsuhteeseen vähimmäisehtoina sovelletaan kansallista työlainsäädäntöä tietyin osin. Tämä koskee erityisesti työaikaa, palkkaa ja turvallisuusstandardeja. Pitkäaikaisessa lähettämisessä, joka kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta, sovelletaan työsuhteeseen sen alan työehtosopimuksen määräyksiä erilaisista korvauksia, etuuksia sekä vuosilomalain ja tiettyjen vapaapäiviä koskevien lakien säännöksiä.
Tietyissä tilanteissa myös ulkomaalaislakia (301/2004) sovelletaan lähetettyihin työntekijöihin. Ulkomaalaislaissa säädetään muun muassa oleskeluluvista ja työnteko-oikeuksista Suomessa. Luonnollisesti Suomen, EU- ja ETA-maiden kansalaiset saavat oleskella ja tehdä Suomessa työtä lähes rajattomasti, mutta kolmannen maan kansalaisia koskevat maahantulo- ja oleskelumääräykset.
EU-maasta tulevan työntekijän täytyy kuitenkin ilmoittaa läsnäolostaan toisessa EU-maassa paikallisille viranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua saapumisestaan maahan. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta työsuhteeseen.
Lähtökohtaisesti lähetetty työntekijä on verovelvollinen kotimaassaan, jopa Suomessa työskennellessään. Työntekijän verotus kuitenkin määräytyy pääasiallisesti maassa oleskelun perusteella. Nyrkkisääntö tähän on 183 päivää tai kuusi kuukautta.
Jos työskentely taikka oleskelu kestää Suomessa yli 183 päivää tai kuusi kuukautta 12 kuukauden jaksolla, työntekijästä tulee myös verovelvollinen Suomessa. Tämä tarkoittaa, että työntekijä maksaa veroja kaikista tuloistaan kotimaahansa, että Suomeen.
Suomella on kuitenkin keskinäisiä verosopimuksia useiden maiden kanssa. Näillä verosopimuksilla määritellään, kuinka tulot ja verot jaetaan maiden kesken, jotta työntekijä ei joudu maksamaan kaksinkertaista veroa tuloistaan.
Poikkeuksena, Suomi on oikeutettu ulkomailta tulleiden vuokratyöntekijöiden verotukseen. Muun muassa Baltia-maiden kanssa tehtyjen verosopimusten perusteella, Suomella on oikeus verottaa vuokratyöntekijöitä työn alkamisesta lähtien.
Kun työntekijä lähetetään Suomeen toisesta maasta, hän säilyy pääsääntöisesti kotimaansa sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Työnantajan tulee hankkia työntekijälle AI-todistus ennen työn aloittamista.
A1-todistuksella osoitetaan, että työntekijä maksaa sosiaaliturvamaksuja kotimaassaan eikä Suomessa. Tämä tarkoittaa, että työntekijä on oikeutettu kotimaansa mukaisiin sosiaaliturvaetuuksiin.
Joissakin tapauksissa lähetetty työntekijä voi toki siirtyä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tällaisissa tapauksissa usein työn luonne on muuttunut lähetyksestä Suomeen pysyväksi työksi taikka A1-todistuksen voimassaolo päättyy tai sitä ei ole.
Lähettävän yrityksen rooli on keskeinen työntekijöiden osalta. On luonnollisesti tärkeää, että työntekijöiden oikeudet ja velvoitteet toteutuvat Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Työntekijän työsuhde säilyy ulkomaalaiseen työnantajaansa lähetyksen kestosta riippumatta. Ennen työn aloittamista, tulee työnantajan varmistaa lähetettävän työntekijän työnteko-oikeus Suomessa. Vastuu työnteko-oikeuden varmistamisesta koskee myös urakan tai aliurakan teettäjää eli tilaajia.
Ulkomaalaisen yrityksen tulee myös asettaa Suomessa toimiva edustaja, joka on tavoitettavissa koko työntekijän lähetyksen ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa osoitetta Suomessa. Edustajalla on oikeus välittää kaikkia tarvittavia asiakirjoja viranomaisille ja vastaanottaa asiakirjoja. Edustaja siis toimii yrityksen puolesta viranomaisasioissa.
Lähettävän yrityksellä on myös velvollisuus ilmoittaa työsuojeluviranomaisille työntekijöiden lähettämistä. Ilmoitus voidaan tehdä heti, kun sopimus työntekijöiden lähettämisestä on tehty tai viimeistään ennen kuin sopimuksen mukainen työnteko alkaa.
Mikäli lähetetyt työntekijät ovat kolmannen maan kansalaisia, tulee heidän työsuhteensa ehdoista ilmoittaa myös TE-toimistolle.
Lakia lähetetyistä työntekijöistä muutettiin 1.5.2024 Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämien rikkomusmenettelyiden takia. Rikkomukset koskevat työntekijöiden lähettämistä koskevaa täytäntöönpanodirektiiviä, ja muutosten tavoitteena on siten vastata paremmin direktiivin vaatimuksia.
Lakiin lisättiin vastatoimien kielto, eli lähettävä yritys ei saa kohdistaa lähetettyyn työntekijään kielteisiä seuraamuksia vastatoimia tai kohdella tätä muutoin epäedullisesti sen takia, että lähetetty työntekijä on käynnistänyt oikeudellisia tai hallinnollisia menettelyitä yritystä vastaan. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia Suomessa.
Vuonna 2022 Työsuojelun tekemän raportin mukaan yli 18 300 lähetysilmoitusta otettiin vastaan. Kolme suurinta lähtömaata olivat Viro, Saksa ja Liettua. Lähetettyjen työntekijöiden määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosina.
Lähetetyt työntekijät täydentävät Suomen työmarkkinoita erityisesti aloilla, joilla työvoimapula on merkittävä, kuten rakennus-, maatalous- ja kuljetusalat. Vaikka on positiivista, että työvoiman saatavuus paranee ja yritysten kilpailukyky vahvistuu, työehtojen ja lainsäädännön laiminlyöminen voi osaltaan vähentää suomalaisten työmarkkinoiden kiinnostavuutta.
Vaikka lainsäädäntö pyrkii takaamaan tasapuoliset olosuhteet, käytännössä Suomeen lähetettyjen työntekijöiden asemaan liittyy monia haasteita. Päällimmäisenä ongelmana esiintyy palkkojen ja työehtojen polkeminen. Tällä viitataan työnantajiin, jotka maksavat lähetetyille työntekijöille huomattavasti vähemmän palkkaa kuin paikallisille työntekijöille. Esimerkiksi palkkasäännösten kiertäminen on ollut ongelma erityisesti rakennusalalla.
Työehtojen ja turvallisuuden valvominen on osaltaan haastavaa, sillä lähetettyjen työntekijöiden taustaorganisaatiot sijaitsevat toisessa maassa. Suomessa viranomaiset, kuten Aluehallintovirasto ja Työsuojelu kuitenkin valvovat aktiivisesti työmaita.
Vuonna 2023 viranomaiset suorittivat yli 2200 tarkastusta yrityksiin, joissa on ulkomaalaista työvoimaa. Suuria puutteita havaittiin palkoissa, työehtojen sekä työaikojen noudattamisessa.
Lähetetyt työntekijät Suomessa ovat osa työmarkkinoita ja auttavat paikkaamaan työvoimavajetta. Samalla he kuitenkin haastavat työmarkkinat vaatimalla tarkkaa valvontaa ja sääntelyä, jotta työmarkkinat sekä lähetettyjen työntekijöiden oikeudet olisivat tasapainossa.
Yrityksillä on keskeinen rooli lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien toteuttamisessa. Tämä ei ole vain laillinen velvoite, vaan myös merkittävä tekijä yrityksen hyvän maineen säilyttämisessä ja kilpailukyvyn kasvattamisessa. Mikäli yrityksesi tarvitsee tukea työnantajavelvollisuuksien täyttämisessä, asiantuntijamme auttavat löytämään ratkaisuja yrityksesi ja työntekijöiden menestymiseen. Palvelemme suomeksi, englanniksi ja viroksi. Ota yhteyttä!