Työelämän jatkuva muutos haastaa niin työntekijät, työnantajat kuin lainsäätäjätkin. Nykypäivänä Suomen työlainsäädäntöä ohjaavat uudenlaiset tarpeet, kuten teknologian nopea kehitys, etätyön vakiintuminen sekä työsuhteiden monimuotoistuminen. On entistä tärkeämpää ymmärtää, miten nämä muutokset vaikuttavat työlainsäädäntöön ja mitä sekä työntekijöiden että työnantajien on tiedettävä oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa turvaamiseksi.
Suomessa työlainsäädäntö koostuu laajasta joukosta lakeja, jotka yhdessä määrittävät työelämässä työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Keskeisiin työlainsäädäntöön kuuluviin lakeihin lukeutuvat muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lisäksi yhdenvertaisuuslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä edistävät työntekijöiden tasa-arvoa ja yksityisyyden suojaa. Muita merkittäviä lakeja ovat esimerkiksi työehtosopimuslaki, opintovapaalaki ja palkkaturvalaki. Myös henkilöstön osallistumisjärjestelmiä, kuten yhteistoimintaa yrityksissä, hallintoedustusta ja henkilöstörahastoja, koskeva lainsäädäntö on olennainen osa kokonaisuutta.
Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, ja se toi mukanaan joustavammat työaikamääräykset sekä päivitetyt säädökset, jotka vastaavat paremmin nykyisen työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Uudistuksen myötä myös työnantajan ja työntekijän väliset työsuhteet ja niiden ehdot ovat saaneet lisää joustavuutta, mikä puolestaan vaikuttaa työsopimuksiin ja työnteon muotoihin. Työsopimukset ovat työsuhteen ja työlainsäädännön kulmakivi. Niiden asianmukainen laatiminen on keskeistä sekä työntekijöiden että työnantajien oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyden varmistamiseksi.
Tutustu tarjoamiimme palveluihin ja työsopimuksiin tarkemmin täältä.
Työntekijällä on keskeinen rooli työpaikan sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamisessa, ja hänen velvollisuuksiinsa kuuluu muun muassa huolellisuus- ja lojaliteettivelvoite sekä salassapitovelvollisuus. Työntekijän on suoritettava työtehtävänsä huolellisesti, noudatettava työnantajan ohjeita ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista työpaikan olosuhteissa. Salassapitovelvollisuus estää työntekijää paljastamasta työnantajan liikesalaisuuksia ilman lupaa.
Työntekijällä on oikeus perusedellytyksiin, jotka takaavat turvallisen ja oikeudenmukaisen työympäristön. Kirjallinen työsopimus on jokaisen työntekijän perusoikeus ja takaa selkeyden sekä oikeudenmukaisuuden työpaikalla. Palkka ja muut työsuhteen edut eivät saa olla heikompia kuin työehtosopimuksen määräämät minimiedut, kuten lomat, sairausajan palkka ja perhevapaat. Työajat on oltava lain ja sopimusten mukaisia. Työntekijän on myös saatava työskennellä terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä, ja työnantajalla on velvollisuus huolehtia työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Lisäksi työntekijöitä on kohdeltava tasavertaisesti sukupuolesta, iästä, taustasta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.
Työehtosopimus ja työntekijän työsopimus asettavat rajoja työnantajan yksipuoliselle oikeudelle, eli toisin sanoen työnjohto-oikeudelle. Työnantaja voi antaa määräyksiä ainoastaan työajan puitteissa, ja nämä määräykset eivät saa rikkoa lakia tai hyviä tapoja. Lisäksi työnantajan on huomioitava työntekijän fyysiset ja ammatilliset valmiudet suoriutua työnantajan antamista tehtävistä.
Työntekijän yksityisyys on myös suojattu, eikä työnjohto-oikeutta voida käyttää tavalla, joka loukkaa tätä suojaa. Työsopimuksessa voidaan myös erikseen sopia asioista, jotka rajoittavat työnantajan määräysvaltaa. Mikäli työehdoista tai -tehtävistä ei ole sovittu tarkemmin, työnantajan on annettava niistä kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden aikana.
On myös tärkeää muistaa, että työsopimuksessa sovittuja ehtoja ei voi muuttaa yksipuolisesti, vaan muutokset edellyttävät aina neuvottelua ja yhteistä sopimista työntekijän kanssa.
Työsuhde voi päättyä joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta. Tämä voi tapahtua irtisanomisen, määräajan päättymisen yhteisellä sopimuksella tehdyn päättämisen tai työsuhteen purkamisen kautta. Näissä tilanteissa on tärkeää noudattaa työlainsäädännön, työsopimuksen ja mahdollisen työehtosopimuksen määräyksiä, jotta prosessi toteutuu oikein ja oikeudenmukaisesti.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy yleensä irtisanomalla, jolloin työntekijä voi irtisanoutua ilman erityistä perustetta. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen työnantajalta vaaditaan asiallinen ja painava syy. Määräaikaisen työsuhteen voi puolestaan päättää irtisanomalla vain, jos työnantaja antaa siihen suostumuksensa tai jos työsopimuksen kesto ylittää viisi vuotta. Osapuolet voivat myös sopia yhdessä työsuhteen päättämisestä. Usein aloitteen tekee työnantaja, jolla ei ole lain velvoittamia sytä työsuhteen irtisanomiselle. Työntekijän ei kuitenkaan tarvitse suostua päättämissopimuksen allekirjoittamiseen.
Työntekijällä on oikeus purkaa työsuhde, jos työnantaja olennaisesti rikkoo tai laiminlyö työsopimukseen tai lainsäädäntöön perustuvia velvoitteitaan. Vastaavasti työnantaja voi purkaa työsuhteen, jos työntekijän toiminta antaa tähän erityisen painavat perusteet.
Koeajasta sovitaan työsopimusta tehdessä, jolloin sekä työntekijä että työnantaja voivat purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Purkamisessa ei saa kuitenkaan käyttää syrjiviä tai epäasiallisia perusteita.
Tutustu tarkemmin tarjoamiimme työsuhteen päättämistä koskeviin asiakirjoihin täältä.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut hallituksen uudistus paikallisen sopimisen lisäämisestä pyrkii kehittämään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan sekä lisäämään paikallista sopimista. Paikallisella sopimisella viitataan usein työpaikkakohtaiseen sopimiseen, joka koskee jotakin työehtosopimuksen määräystä, kuten työaikoja, vuosilomia tai palkkoja. Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset määrittelevät, mistä asioista voidaan sopia paikallisesti, ketkä voivat toimia sopijaosapuolina sekä millaisin menettelytavoin ja ehdoin sopimukset tehdään.
Lisäksi etätyömahdollisuudet sekä työajan joustavuus ovat yleistyneet viime vuosina. Vaikka etätyö-termiä ei suoraan tunneta työlainsäädännössä, työsopimuslaki, työaikalaki ja työturvallisuuslaki muodostavat sille oikeudellisen perustan. Etätyön yleistymisen myötä on kehitetty käytäntöjä, jotka tukevat sujuvaa arkea ja ehkäisevät ristiriitoja.
Etätyön yleistyessä myös joustavat työaikajärjestelyt ovat kasvattaneet merkitystään. Joustotyöajasta voidaan kuitenkin sopia vain tehtävissä, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn aikaan, päivään tai paikkaan.
Työlainsäädäntö Suomessa kehittyy jatkuvasti, ja sen tuntemus on elintärkeää niin työntekijöille kuin työnantajille. Meidän asiantunteva tiimimme auttaa sinua navigoimaan työlainsäädännön monimutkaisessa maailmassa ja varmistaa, että oikeutesi ja velvollisuutesi täyttyvät kaikissa työelämän tilanteissa.