Lisenssi on yksittäiselle henkilölle tai organisaatiolle myönnettävä lupa käyttää toisen immateriaalioikeutta tiettyjen ehtojen mukaisesti. Lisenssi voidaan myöntää esimerkiksi tiettyyn tuotteeseen, teknologiaan tai palveluun.
Lisenssistä hyötyvät niin lisenssinantaja kuin lisenssinsaajakin.
Lisenssi suojaa oikeudenomistajan immateriaalioikeuksia ja määrittää selkeät ehdot oikeuksien käytölle vähentäen näin väärinkäytösten riskiä.
Kun lisenssinantaja luovuttaa tuotteensa hyödyntämis- ja käyttöoikeuden elinkeinonharjoittajalle, ei lisenssinantajan itse tarvitse käyttää resurssejaan tuotteiden tuotantoon ja markkinointiin. Lisenssinantaja voi ansaita tuloja lisensoimistaan tuotteista lisenssimaksujen ja rojaltien muodossa.
Lisenssinsaaja voi puolestaan lisenssin avulla hankkia käyttöoikeuden sellaiseen tuotteeseen, jonka kehittämiseen hänellä itsellään ei muutoin olisi mahdollisuutta.
Immateriaalioikeuksia koskevat lisenssit voidaan jakaa neljään ryhmään sen perusteella, minkälaiseen oikeuteen niillä muodostetaan käyttölupa.
Tekijänoikeuslisenssi määrittää ehdot tekijänoikeuden alaisen teoksen, kuten musiikin, kirjallisen teoksen tai elokuvan käyttöön. Esimerkiksi Spotify-musiikkilisenssi on tekijänoikeuslisenssi, joka antaa lisenssinsaajalle oikeuden kuunnella musiikkia palvelun kautta.
Ohjelmistolisenssi puolestaan määrittää ehdot tietokoneohjelmiston käyttöön. Ohjelmistolisenssit voivat koskea niin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kuin kaupallisiakin ohjelmistoja, kuten Microsoft Office 365:tä.
Tavaramerkkilisenssi antaa lisenssinsaajan käyttää tiettyä tavaramerkkiä tuotteidensa tai palveluidensa yhteydessä. Näin lisenssinsaaja voi myydä ja markkinoida omia tuotteitaan hyödyntäen samalla lisensoidun tavaramerkin tunnettavuutta. Esimerkiksi Lego Group valmistaa Disney-teemaisia Lego-leluja Disneyltä saamansa lisenssin mukaisesti.
Patenttilisenssi puolestaan antaa lisenssinsaajalle käyttöluvan patentilla suojattuun keksintöön. Tällöin lisenssinsaaja saa patenttilisenssin ehtojen mukaisesti käyttää, valmistaa ja myydä toisen patentoitua keksintöä ilman, että lisenssinsaajalla on itse patenttia kyseiseen keksintöön. Esimerkiksi Nokia lisensoi patenteilla suojattuja teknologioitaan muille teknologiayrityksille.
Käyttölupa myönnetään lisenssisopimuksella.
Lisenssisopimus on oikeudellinen sopimus, jolla lisenssinantaja myöntää lisenssinsaajalle oikeuden käyttää lisenssinantajalle kuuluvaa immateriaalioikeutta tietyin ehdoin. Sopimuksessa määritellään, miten lisensoitua omaisuutta saa käyttää, millä ehdoilla ja millä vastikkeella.
Lisenssinantajat ja -saajat voivat löytää toisensa lisensointiagenttien tai suorien yhteydenottojen kautta. Yhteistyökumppaneita voi lisäksi löytää esimerkiksi lisensointimessuilta.
Creative Commons (CC) on maailman yleisin avoimen sisällön tekijänoikeuslisenssi, jonka avulla tekijä määrittää etukäteen, miten hänen teostaan saa käyttää. Kyseinen lisenssi on suunniteltu digitaalisen materiaalin lisensoimiseen.
Lähtökohtana CC-lisensoiduissa teoksissa on, että käyttäjä voi hyödyntää niitä ilman erillistä lupaa.
CC-lisensoitua teosta saa levittää ja muokata maailmanlaajuisesti. Tekijä voi kuitenkin lisäehtojen avulla rajoittaa näitä oikeuksia haluamallaan tavalla. Teoksen käytölle asetetut ehdot selviävät valitusta Creative Commons-lisenssistä.
CC0 -lisenssi on Creative Commons -lisensseistä sallivin. CC0-lisensoitua teosta saa käyttää, jakaa ja muokata vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa. Tekijä on luopunut tekijänoikeuksistaan siltä osin, kuin se on mahdollista.
CC BY -lisensoitua teosta saa käyttää, jakaa ja muokata vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa, kunhan alkuperäisen tekijän nimi mainitaan.
CC BY-ND -lisensoitua teosta saa käyttää ja jakaa vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa, mutta teosta ei saa muokata.
CC BY-NC -lisensoitua teosta saa käyttää, jakaa ja muokata vapaasti, mutta sitä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
CC BY-SA -lisensoitua teosta käytettäessä siitä valmistettu oma teos on lisensoitava samoilla ehdoilla kuin alkuperäinen teos.
Lisensoida voidaan esimerkiksi kuvia. Lisensoitava kuva tarkoittaa kuvaa, jolle on myönnetty käyttöoikeus tietyn lisenssisopimuksen perusteella. Tällaiset kuvat voivat olla erilaisista kuvapankeista löytyviä valokuvia, grafiikoita tai piirroksia, jotka ovat tekijänoikeuden tai sitä lähellä olevan lähioikeuden suojaamia.
Lisenssi määrittelee, mitä oikeuksia kuvalla on ja miten sitä saa käyttää. Kuvan käyttölupa voi sisältää esimerkiksi oikeuden kopioida, jakaa, muokata tai käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin.
Lisenssillä voidaan myös rajoittaa kuvan käyttöä esimerkiksi rajaamalla käyttö vain ei-kaupalliseen käyttöön tai kieltämällä kuvan muokkaaminen kokonaan. Lisäksi lisenssillä voidaan edellyttää kuvan tekijän mainitsemista aina kuvaa käytettäessä.
Lisenssisopimus määrittelee sopimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet eli sen, mitä lisenssillä saa ja ei saa tehdä. Immateriaalioikeuksien käyttäminen lisenssiehtojen vastaisesti voi johtaa korvaus- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Lisenssillä myönnettävän käyttöoikeuden laajuus vaihtelee tilanteesta riippuen. Lisenssisopimuksessa voidaan määritellä käyttöoikeuden laajuutta muun muassa maantieteellisellä alueella sekä lisenssin siirrettävyydellä, muunneltavuudella ja kaupallisuudella.
Lisenssi on oikeudenhaltijan myöntämä lupa, joka antaa toiselle osapuolelle oikeuden käyttää oikeudenhaltijalle kuuluvia immateriaalioikeuksia, kuten patentteja tai tavaramerkkejä, lisenssisopimuksen ehtojen mukaisesti. Lisensoinnin avulla voidaan hallita, jakaa ja hyödyntää immateriaalioikeuksia tavalla, joka hyödyttää sekä lisenssinantajaa että -saajaa.
Lisenssien merkitys ei kuitenkaan rajoitu lisenssisopimuksen osapuolten saamiin hyötyihin, vaan lisenssijärjestelmällä on myös talouskasvua ja kehitystä edistävä vaikutus.
Lisensointi mahdollistaa innovaatioiden ja teknologioiden laajan leviämisen, mikä voi johtaa uusien markkinoiden avautumiseen ja kilpailukyvyn parantumiseen. Lisäksi se kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehitystyöhön.