Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä ja antaa sen tekijälle yksinoikeuden päättää teoksensa käytöstä. Suomessa tekijänoikeuden kesto on laissa määritelty, ja oikeuden ymmärtäminen on tärkeää niin oikeudenhaltijoille kuin käyttäjillekin.
Tekijänoikeus syntyy yleensä luomishetkellä teoksille, jotka ylittävät niin sanotun teoskynnyksen. Tämä kynnys ylittyy, kun teos on tekijän henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos.Tekijänoikeus suojaa työn ilmenemistapaa, toisin sanoen sisältöä, eikä itse ideaa tai aihetta. Tekijänoikeus syntyy teoksen luomishetkellä, eikä oikeutta tarvitse erikseen rekisteröidä.
Tekijänoikeus antaa luovan työn tekijälle yksinoikeuden teoksensa käyttöön ja hyödyntämiseen. Tämä suoja kattaa niin kirjalliset kuin taiteelliset teokset.
Tekijänoikeuden tarkoituksena on suojata tekijän oikeudet ja varmistaa, että hän saa oikeudenmukaisen korvauksen teoksensa käytöstä. Se myös edistää luovuuden ja kulttuurin kehitystä kannustamalla luomaan uusia teoksia. Lisäksi se vaikuttaa suhteeseen yhteiskunnan ja tekijöiden välillä, sillä tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden hyötyä taloudellisesti teoksen oikeuksista, sallien samalla teosten käytön esimerkiksi opetuksessa. Näin tekijänoikeus hyödyttää sekä tekijää, että kulttuurin kehittymistä.
Suomessa tekijänoikeus on voimassa tietyn ajan, joka määritellään tekijän elinajan ja tiettyjen teostyyppien kohdalla tarkempien säännösten perusteella. Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Yhteisteosten eli teosten, joilla on useampi tekijä, tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta viimeisenä kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Teoksen suoja-ajan alkamisessa kyseeseen voi tulla luomisen ajankohta tai julkistusajankohta. Tekijänoikeuslaissa määritellään kuinka kauan tekijänoikeus on voimassa missäkin tilanteessa.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Muualta peräisin olevien teosten kohdalla noudatetaan alkuperämaan lainsäädäntöä.
Kansainvälisesti tekijänoikeuden kesto vaihtelee, mutta Euroopan unionin jäsenmaissa, mukaan lukien Suomi, sovelletaan yleensä 70 vuoden sääntöä tekijän kuolinvuodesta. Yhdysvalloissa kesto on hieman pidempi tietyissä tapauksissa.
Eri teos tyypeille, kuten elokuvateosten ja sanoitetun sävellysteosten tekijänoikeuden kesto on määritelty erikseen lukeutuvan tekijöistä viimeisenä kuolevan kuolinvuodesta. (Tekijänoikeuslaki 43 §)
Tekijänoikeuslaki antaa tekijänoikeussuojan kirjallisille ja taiteellisille teoksille, ja suojan saavia teoksia voivat olla esimerkiksi kaunokirjallinen tai selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuotteen, tai muulla tavalla ilmennyt teos (Tekijänoikeuslaki 1 §).
Koska tekijänoikeuden kohderyhmä on laaja, otetaan laissa huomioon myös se, kuka tai ketkä teoksen ovat tehneet, mikä vaikuttaa oikeudenhaltijuuteen sekä suoja-ajan kestoon.
Kirjallisen teoksen täytyy olla tarpeeksi omaperäinen ja itsenäinen tuotos, jotta se ylittää teoskynnyksen, eli saa tekijänoikeussuojan. Kirjallisten teosten kohdalla kynnys on yleisesti matala.
Elokuvateoksen tekijänoikeus lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Kyse voi olla pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Elokuvateokset saavan tekijänoikeussuojan kuten muutkin taiteelliset teokset. Elokuvan tekijänoikeudet kuuluvat useille eri osapuolille, kuten ohjaajalle, käsikirjoittajalle, säveltäjälle ja tuottajalle. Tekijänoikeus antaa oikeudenhaltijalle yksinoikeuden päättää elokuvan levittämisestä, esittämisestä ja kopioinnista. Koska elokuva on yhteisteos, suoja-aika on 70 vuotta viimeisen elokuvan tekijän kuolinvuodesta laskien. Lisäksi esimerkiksi elokuvassa käytetty musiikki tai käsikirjoitus saavat erillisinä osina omat suojat, joiden oikeudet voivat kuulua eri tahoille.
Valokuvien ja visuaalisten taiteiden suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisen vuodesta, teoskynnyksen ylittävien teosten suoja kestää 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Suoja-aika määritellään riippuen siitä, pidetäänkö teosta "taiteellisena" vai "ei-taiteellisena". Arviointiin vaikuttaa teoksen tekovaiheessa otettujen taiteellisten valintojen määrä.
Tekijänoikeuden kesto voi vaihdella erilaisten tekijöiden mukaan, kuten teoksen luomisajankohdan ja tekijän kuolinpäivän perusteella.
Tekijänoikeuden kesto määräytyy teoksen luomisajankohdan tai julkaisupäivän mukaan, kun kyseessä on tuntemattoman henkilön tekemä teos tai teosta ei ole jukistettu. Kun teoksen tekijä on anonyymi tai muuten tuntematon, suoja-aika alkaa teoksen julkistamisesta. Sen sijaan julkistamattoman teoksen, jonka tekijää ei tunneta, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos luotiin.
Tekijänoikeus on voimassa yleensä tekijän eliniän ajan ja jatkuu 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä, jonka jälkeen perikunta hallinnoi oikeuksia, sillä aineettomat oikeudet periytyvät muun omaisuuden tavoin. Tekijänoikeuden taloudelliset sekä moraaliset oikeudet periytyvät. Lisäksi taloudelliset oikeudet on mahdollista testamentata.
Tekijänoikeuslain alkuperäisessä versiossa teoksen suoja-aika oli lyhyempi kuin nykyisin, ja se on ajan myötä pidentynyt. Merkittävin muutos tapahtui vuonna 1995, jolloin tekijänoikeuden suoja-aika oli 50 vuotta, mutta nykyisin 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Vaikka tekijänoikeus suojaa teosta laajasti, siihen sisältyy myös rajoituksia, jotka sallivat teoksen käytön ilman lupaa tietyissä tilanteissa. Nämä poikkeukset on määritelty tekijänoikeuslaissa, esimerkiksi kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua, siteeraus, karikatyyrissä ja parodiassa käyttö, kopiointi vammaisten käyttöön sekä esitys julkisessa maksuttomassa tapahtumassa, jonka päätarkoitus ei ole teoksen esitys, on sallittua ilman tekijän lupaa.
Poikkeukset eivät kuitenkaan aina oikeuta käyttöä, mikäli se on tehty kaupallisessa tarkoituksessa.
Tekijänoikeus voidaan siirtää toiselle osapuolelle, kuten kustantajalle tai perillisille, sopimuksella tai testamentilla. Siirto voi olla osittainen tai kattava, riippuen sopimuksen ehdoista.
Myös esimerkiksi työsuhteessa tekijänoikeuden siirtäminen työnantajalle on tyypillistä. Tekijänoikeusneuvosto on työsuhteessa luotujen teoksen tekijänoikeuksia koskien lausunut, että tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle työnantajan normaalin toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Muut oikeudet tällöin jäävät tekijälle, kuten moraaliset oikeudet, joita ei voi siirtää.
Kun tekijä kuolee, hänen tekijänoikeutensa siirtyvät perillisille. Heillä on oikeus hallinnoida ja hyödyntää teosta 70 vuotta tekijän kuolemasta. Suomessa aineettomat oikeudet periytyvät muun omaisuuden tapaan.
Hyvitystä tekijänoikeuden loukkauksesta voi hakea tuomioistuimen kautta siviilioikeudellisena vaatimuksena. Vaatimuksena on yleensä loukkauksen aiheuttama taloudellinen tappio, ja summa määräytyy usein sen mukaan millä korvauksella oikeuden käyttö olisi luvallista lisenssillä. Ennen oikeudenkäyntiä on myös mahdollista neuvotella oikeutta loukanneen tahon kanssa hyvityksestä. Apua neuvotteluun tai hyvityksen hakemiseen voi pyytää asianajajalta tai tekijänoikeusjärjestöltä.
Suomessa tekijänoikeuden loukkaukset käsitellään tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisesti, ja loukkaukset voivat johtaa sekä siviilioikeudellisiin että rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Oikeudenhaltija voi vaatia tekijänoikeutta loukkaavalta vahingonkorvausta tai hyvitystä. Lisäksi tekijänoikeusrikkomuksesta voi saada sakkoa.
Tekijänoikeuden tarkoitus on antaa teoksen tekijälle oikeus määrätä teoksen taloudellisesta käytöstä. Tekijänoikeuden voi siirtää toiselle taholle sopimuksella, kuten muunkin omaisuuden. Tekijänoikeus ei kuitenkaan ole absoluuttinen vaan se sallii käytön tietyissä poikkeustilanteissa, kuten siteeraus tai teoksen käyttö arvostelussa.
Lisätietoja saat ottamalla meihin yhteyttä.
Kun tarvitset oikeudellista apua, on tärkeää ymmärtää, mitä eroa on lakimiehellä ja asianajajalla. Suomessa nämä kaksi termiä esiintyvät usein, mutta niiden merkitys ja käyttöala eroavat toisistaan huomattavasti. Tärkeä ero on siinä, miten he voivat toimia oikeudellisessa ympäristössä ja millaista roolia he voivat ottaa hoitaessaan erilaisia asioita.
Suomessa oikeudellisten asiantuntijoiden roolit ja pätevyysvaatimukset ovat tarkasti määriteltyjä. On tärkeää ymmärtää, milloin tarvitset lakimiestä ja milloin asianajajaa. Vaikka molemmat voivat tarjota oikeudellista neuvontaa, heidän kelpoisuutensa, velvollisuutensa ja oikeutensa vaihtelevat. Asianajaja on usein henkilö, joka työskentelee itsenäisesti tai asianajotoimistossa, kun taas lakimies voi olla osa organisaatiota, esimerkiksi yrityksen sisäinen neuvonantaja.
Lakimies, toisin sanoen juristi, on henkilö, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon oikeustieteessä, eli oikeustieteen maisterin tutkinnon. Juristi on yleistermi, joka viittaa kaikkiin oikeustieteellisen koulutuksen suorittaneisiin henkilöihin. Lakimiehet voivat toimia useissa eri rooleissa, kuten yritysjuristeina, neuvonantajina, luvan saaneina oikeudenkäyntiavustajina tai julkisina oikeusavustajina. Monet lakimiehet työskentelevät yritysten sisäisinä neuvonantajina, jolloin heidän tehtävänsä ja asiakaskuntansa määräytyvät työpaikan tarpeiden mukaan. Kuitenkaan juristi ei saa käyttää nimikettä asianajaja, ellei hän ole Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty ja täytä kyseisen suojatun ammattinimikkeen vaatimuksia.
Asianajaja on suojattu ammattinimike, jota saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty lakimies. Asianajajaksi tullakseen henkilön on suoritettava korkeakoulututkinto oikeustieteessä, hankittava tarvittava käytännön kokemus ja läpäistävä asianajajatutkinto. Asianajajat toimivat laajemmin eri oikeudellisissa tehtävissä ja edustavat asiakkaitaan kaikissa oikeusasteissa. Heidän työnsä on yleensä itsenäistä tai tapahtuu asianajotoimiston kautta, mikä mahdollistaa laajemman palveluvalikoiman verrattuna lakimiehen työhön organisaation sisällä. Asianajajat ovat oikeudellisia asiantuntijoita, joilla on oikeus edustaa asiakkaita kaikissa oikeusasteissa. Asianajaja on velvollinen noudattamaan erityisiä eettisiä sääntöjä ja ylläpitämään jatkuvaa ammatillista kehittymistä.
Lakimieheksi tuleminen edellyttää oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista. Juristi voi toimia eri tehtävissä, mutta ilman lisäpätevyyttä hänen toimintavaltuutensa ovat rajallisempia kuin asianajajalla, erityisesti oikeudenkäyntien osalta. Monilla lakimiehillä on rooli organisaation sisäisenä neuvonantajana tai juridisena asiantuntijana, jolloin heidän työnsä liittyy tiiviisti kyseisen organisaation tarpeisiin.
Asianajajaksi tullakseen henkilön on suorittanut korkeakoulututkinnon oikeustieteessä ja hankittava laaja käytännön kokemus, usein varatuomarin tehtävissä. Varatuomarin arvonimi saavutetaan, kun lakimies on toiminut tuomioistuinharjoittelijana ja saanut kattavaa kokemusta oikeudenkäynneistä. Lisäksi asianajajaksi pyrkivän on läpäistävä Suomen Asianajajaliiton järjestämä pätevyyskoe, joka varmistaa tarvittavat tiedot ja taidot asianajajan tehtävien suorittamiseen.
Lakimiehen ja asianajajan työtehtävät voivat olla päällekkäisiä, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja, erityisesti oikeudenkäyntien osalta. Asianajajan laajemmat oikeudet ja velvollisuudet tekevät hänestä soveltuvan vaativampiin oikeudellisiin tehtäviin.
Lakimiehet antavat oikeudellista neuvontaa, laativat sopimuksia ja auttavat oikeudellisten ongelmien ratkaisemisessa. He työskentelevät usein yrityksen tai organisaation sisällä, jolloin heidän työnsä on kiinteästi yhteydessä kyseisen yrityksen tai organisaation oikeudellisiin tarpeisiin. Lakimiehen työ on siten usein osa kokonaisvaltaista palvelua, joka keskittyy tiettyyn toimialaan tai organisaatioon.
Asianajajat edustavat asiakkaita kaikissa oikeusasteissa ja tarjoavat laajempaa oikeudellista neuvontaa ja edustusta monimutkaisissa asioissa. Heidän toimintansa ei ole sidottu tiettyyn organisaatioon, vaan he voivat työskennellä monipuolisesti eri asiakkaiden ja erilaisten oikeudellisten asioiden parissa. Asianajajan rooli on siis itsenäisempi ja laajempi kuin lakimiehen, ja hän voi hoitaa vaativia oikeudellisia prosesseja.
Suurin ero lakimiehen ja asianajajan välillä on oikeus käyttää suojattua ammattinimikettä sekä oikeus edustaa asiakkaita oikeudessa. Asianajaja on velvollinen noudattamaan tiukkoja eettisiä sääntöjä ja täyttämään jatkuvan ammatillisen kehityksen vaatimukset, kun taas lakimiehen toimenkuva voi olla laajempi ja vähemmän säännelty. Juristilta vaaditaan ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittaminen, mutta asianajajan on lisäksi oltava jäseneksi hyväksytty Suomen Asianajajaliittoon. Lakimiehet puolestaan toimivat usein organisaatioissa tai tietyissä juridisissa rooleissa, joissa heidän toimintavaltuutensa voivat olla suppeampia.
Yritykset ja organisaatiot käyttävät usein lakimiehiä hoitamaan sisäisiä juridisia asioitaan. Tällöin lakimies toimii asiantuntijana tietyn organisaation puitteissa, keskittyen sen tarpeisiin ja tarjoamalla oikeudellista tukea lähinnä sisäisiin kysymyksiin. Myös esimerkiksi pankissa tai muussa yksityisessä organisaatiossa asiakkaat eivät voi itse valita lakimiestä, vaan he saavat oikeudellista neuvontaa kyseisen pankin palveluksessa olevalta juristilta, joka toimii pankin ohjeiden ja etujen mukaisesti.
Asianajaja on paras vaihtoehto silloin, kun tarvitset edustusta oikeudenkäynnissä tai monimutkaisessa oikeudellisessa asiassa. Koska asianajajat ovat koulutettuja ja kokeneita edustamaan asiakkaita oikeudessa, he soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa tarvitaan oikeudellista edustusta tai monipuolisempaa oikeudellista neuvontaa.
Kun tarvitset oikeudellista apua, on tärkeää valita asiantuntija, joka vastaa tarpeitasi. Juristi, eli lakimies, toimii usein osana organisaatiota, yritystä tai julkista toimijaa, jolloin et välttämättä voi itse valita, kuka sinua edustaa tai neuvoo. Juristin palvelut voivat olla rajoitettuja myös toimivaltuuksien osalta, erityisesti oikeudenkäyntien suhteen. Sen sijaan asianajaja on itsenäinen ammattilainen, jonka voit valita vapaasti oman tilanteesi ja tarpeidesi perusteella. Asianajaja on koulutettu edustamaan sinua laajasti oikeudellisissa asioissa, ja hänellä on oikeus edustaa sinua kaikissa oikeusasteissa. Tämä tekee asianajajasta luotettavamman ja paremman valinnan monimutkaisiin tai vaativiin oikeudellisiin kysymyksiin.
Lisätietoja saat ottamalla meihin yhteyttä.
Lisenssi on yksittäiselle henkilölle tai organisaatiolle myönnettävä lupa käyttää toisen immateriaalioikeutta tiettyjen ehtojen mukaisesti. Lisenssi voidaan myöntää esimerkiksi tiettyyn tuotteeseen, teknologiaan tai palveluun.
Lisenssistä hyötyvät niin lisenssinantaja kuin lisenssinsaajakin.
Lisenssi suojaa oikeudenomistajan immateriaalioikeuksia ja määrittää selkeät ehdot oikeuksien käytölle vähentäen näin väärinkäytösten riskiä.
Kun lisenssinantaja luovuttaa tuotteensa hyödyntämis- ja käyttöoikeuden elinkeinonharjoittajalle, ei lisenssinantajan itse tarvitse käyttää resurssejaan tuotteiden tuotantoon ja markkinointiin. Lisenssinantaja voi ansaita tuloja lisensoimistaan tuotteista lisenssimaksujen ja rojaltien muodossa.
Lisenssinsaaja voi puolestaan lisenssin avulla hankkia käyttöoikeuden sellaiseen tuotteeseen, jonka kehittämiseen hänellä itsellään ei muutoin olisi mahdollisuutta.
Immateriaalioikeuksia koskevat lisenssit voidaan jakaa neljään ryhmään sen perusteella, minkälaiseen oikeuteen niillä muodostetaan käyttölupa.
Tekijänoikeuslisenssi määrittää ehdot tekijänoikeuden alaisen teoksen, kuten musiikin, kirjallisen teoksen tai elokuvan käyttöön. Esimerkiksi Spotify-musiikkilisenssi on tekijänoikeuslisenssi, joka antaa lisenssinsaajalle oikeuden kuunnella musiikkia palvelun kautta.
Ohjelmistolisenssi puolestaan määrittää ehdot tietokoneohjelmiston käyttöön. Ohjelmistolisenssit voivat koskea niin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kuin kaupallisiakin ohjelmistoja, kuten Microsoft Office 365:tä.
Tavaramerkkilisenssi antaa lisenssinsaajan käyttää tiettyä tavaramerkkiä tuotteidensa tai palveluidensa yhteydessä. Näin lisenssinsaaja voi myydä ja markkinoida omia tuotteitaan hyödyntäen samalla lisensoidun tavaramerkin tunnettavuutta. Esimerkiksi Lego Group valmistaa Disney-teemaisia Lego-leluja Disneyltä saamansa lisenssin mukaisesti.
Patenttilisenssi puolestaan antaa lisenssinsaajalle käyttöluvan patentilla suojattuun keksintöön. Tällöin lisenssinsaaja saa patenttilisenssin ehtojen mukaisesti käyttää, valmistaa ja myydä toisen patentoitua keksintöä ilman, että lisenssinsaajalla on itse patenttia kyseiseen keksintöön. Esimerkiksi Nokia lisensoi patenteilla suojattuja teknologioitaan muille teknologiayrityksille.
Käyttölupa myönnetään lisenssisopimuksella.
Lisenssisopimus on oikeudellinen sopimus, jolla lisenssinantaja myöntää lisenssinsaajalle oikeuden käyttää lisenssinantajalle kuuluvaa immateriaalioikeutta tietyin ehdoin. Sopimuksessa määritellään, miten lisensoitua omaisuutta saa käyttää, millä ehdoilla ja millä vastikkeella.
Lisenssinantajat ja -saajat voivat löytää toisensa lisensointiagenttien tai suorien yhteydenottojen kautta. Yhteistyökumppaneita voi lisäksi löytää esimerkiksi lisensointimessuilta.
Creative Commons (CC) on maailman yleisin avoimen sisällön tekijänoikeuslisenssi, jonka avulla tekijä määrittää etukäteen, miten hänen teostaan saa käyttää. Kyseinen lisenssi on suunniteltu digitaalisen materiaalin lisensoimiseen.
Lähtökohtana CC-lisensoiduissa teoksissa on, että käyttäjä voi hyödyntää niitä ilman erillistä lupaa.
CC-lisensoitua teosta saa levittää ja muokata maailmanlaajuisesti. Tekijä voi kuitenkin lisäehtojen avulla rajoittaa näitä oikeuksia haluamallaan tavalla. Teoksen käytölle asetetut ehdot selviävät valitusta Creative Commons-lisenssistä.
CC0 -lisenssi on Creative Commons -lisensseistä sallivin. CC0-lisensoitua teosta saa käyttää, jakaa ja muokata vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa. Tekijä on luopunut tekijänoikeuksistaan siltä osin, kuin se on mahdollista.
CC BY -lisensoitua teosta saa käyttää, jakaa ja muokata vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa, kunhan alkuperäisen tekijän nimi mainitaan.
CC BY-ND -lisensoitua teosta saa käyttää ja jakaa vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa, mutta teosta ei saa muokata.
CC BY-NC -lisensoitua teosta saa käyttää, jakaa ja muokata vapaasti, mutta sitä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
CC BY-SA -lisensoitua teosta käytettäessä siitä valmistettu oma teos on lisensoitava samoilla ehdoilla kuin alkuperäinen teos.
Lisensoida voidaan esimerkiksi kuvia. Lisensoitava kuva tarkoittaa kuvaa, jolle on myönnetty käyttöoikeus tietyn lisenssisopimuksen perusteella. Tällaiset kuvat voivat olla erilaisista kuvapankeista löytyviä valokuvia, grafiikoita tai piirroksia, jotka ovat tekijänoikeuden tai sitä lähellä olevan lähioikeuden suojaamia.
Lisenssi määrittelee, mitä oikeuksia kuvalla on ja miten sitä saa käyttää. Kuvan käyttölupa voi sisältää esimerkiksi oikeuden kopioida, jakaa, muokata tai käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin.
Lisenssillä voidaan myös rajoittaa kuvan käyttöä esimerkiksi rajaamalla käyttö vain ei-kaupalliseen käyttöön tai kieltämällä kuvan muokkaaminen kokonaan. Lisäksi lisenssillä voidaan edellyttää kuvan tekijän mainitsemista aina kuvaa käytettäessä.
Lisenssisopimus määrittelee sopimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet eli sen, mitä lisenssillä saa ja ei saa tehdä. Immateriaalioikeuksien käyttäminen lisenssiehtojen vastaisesti voi johtaa korvaus- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Lisenssillä myönnettävän käyttöoikeuden laajuus vaihtelee tilanteesta riippuen. Lisenssisopimuksessa voidaan määritellä käyttöoikeuden laajuutta muun muassa maantieteellisellä alueella sekä lisenssin siirrettävyydellä, muunneltavuudella ja kaupallisuudella.
Lisenssi on oikeudenhaltijan myöntämä lupa, joka antaa toiselle osapuolelle oikeuden käyttää oikeudenhaltijalle kuuluvia immateriaalioikeuksia, kuten patentteja tai tavaramerkkejä, lisenssisopimuksen ehtojen mukaisesti. Lisensoinnin avulla voidaan hallita, jakaa ja hyödyntää immateriaalioikeuksia tavalla, joka hyödyttää sekä lisenssinantajaa että -saajaa.
Lisenssien merkitys ei kuitenkaan rajoitu lisenssisopimuksen osapuolten saamiin hyötyihin, vaan lisenssijärjestelmällä on myös talouskasvua ja kehitystä edistävä vaikutus.
Lisensointi mahdollistaa innovaatioiden ja teknologioiden laajan leviämisen, mikä voi johtaa uusien markkinoiden avautumiseen ja kilpailukyvyn parantumiseen. Lisäksi se kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
Lisätietoja saat ottamalla meihin yhteyttä.
Monet haaveilevat yrityksen perustamisesta; mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vapaus työskennellä itsenäisesti omana työnantajanaan on kieltämättä houkutteleva ajatus. Tämä houkutteleva ajatus eli yrityksen perustaminen voi kuitenkin monille olla samalla pelottava hyppy täysin tuntemattomaan. Yrityksen perustamiseen liittyy useita vaiheita, joissa on paljon huomioitavaa. Ei kuitenkaan syytä huoleen sillä tämän artikkelin avulla autamme sinut alkuun ja voimme ottaa ensimmäisen askeleen yhdessä. Tutustu siis seuraaviin vinkkeihin ja ohjeisiimme sujuvan aloituksen varmistamiseksi.
Yrityksen perustamisen vaiheet
Yrityksen perustaminen Suomessa alkaa huolellisella suunnitteluprosessilla, jossa haetaan tarvittavat luvat, mahdollinen rahoitus sekä rekisteröidään yritys. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin on ilmoitettava yrityksen perustamisesta tekemällä perustamisilmoitus. Tarvittaessa yritys tulee rekisteröidä myös Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.
Ensimmäinen vaihe yrityksen perustamisessa on liikeidean kehittäminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Liiketoimintasuunnitelma toimii opastavana suunnitelmana yrityksen tulevalle toiminnalle, jonka keskeisenä tarkoituksena on tiivistää koko yrityksen liiketoiminta. Tämän jälkeen valitaan sopiva yritysmuoto, joka riippuu muun muassa yrityksen toiminnan laajuudesta, omistajien määrästä ja vastuunjaosta. Yleisimpiä yritysmuotoja Suomessa ovat osakeyhtiö (Oy), avoin yhtiö (Ay), kommandiittiyhtiö (Ky) ja toiminimi (Tmi).
Yritysmuodon valinnan jälkeen laaditaan ja allekirjoitetaan perustamisasiakirjat. Esimerkiksi osakeyhtiön perustamisessa kaikkien osakkeenomistajien tulee allekirjoittaa perustamissopimus ja sopimukseen liitetään yrityksen yhtiöjärjestys. Yritykselle valitaan myös nimi ja ja se rekisteröidään kaupparekisteriin. Nämä ovat usein ensimmäisiä virallisia vaiheita yrityksen perustamisessa.
Kun yritys rekisteröidään kaupparekisteriin tekemällä perustamisilmoitus, yrittäjän tulee hoitaa siitä aiheutuvat rekisteröintimaksut. Lisäksi yrittäjän on huolehdittava tarvittavista ilmoituksista esimerkiksi verottajalle ja työeläkelaitokselle. Yritys tulee myös rekisteröidä arvonlisäverovelvolliseksi kun yrityksen liikevaihto ylittää tilikaudessa 15 000 euroa.
Yrityksen perustaminen on merkittävä askel kohti yrittäjyyttä, ja yksi tärkeimmistä päätöksistä on valita sopiva yhtiömuoto. Ennen yrityksen perustamista on tärkeää pohtia omia tavoitteitaan yritystoiminnassa. Suosituimpia yritysmuotoja Suomessa ovat toiminimi, sekä osakeyhtiö. Seuraavaksi kerromme pääpiirteet kyseisistä yritysmuodoista, sekä niiden perustamisesta. Voisiko toinen näistä sopia sinun tavoitteisiisi?
Osakeyhtiö on pääomayhtiö, joka perustuu osakkeiden omistajien rajoitettuun vastuuseen. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Osakkeenomistajien vastuu rajoittuu siten yhtiöön sijoittamaansa pääoman määrään, joka käytännössä ottaen tarkoittaa sitä määrää, jonka osakkeenomistaja on käyttänyt yhtiön osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiö tarjoaa lisäksi ketterän tavan omistusrakenteen muovaamiseen uusien osakkeenomistajien mukaan ottamisen muodossa. Se tarjoaa liiketoiminnalle hyviä kasvun mahdollisuuksia, sillä sijoittajien mukaan tuleminen onnistuu muun muassa osakkeiden merkitsemisen keinoin. Osakeyhtiön perustamisesta seuraa sen hallintoon liittyviä velvoitteita, minkä vuoksi se ei ole välttämättä kaikista pienimuotoisempaan toimintaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö ja sen perustaminen onnistuu nykyisin myös ilman osakepääomaa. Osakeyhtiön perustamisessa ensimmäisenä vaiheena on laatia kaksi tärkeää pakollista asiakirjaa, jotka molemmat rekisteröidään kaupparekisteriin. Ensimmäiseksi laadittava asiakirja on kirjallinen perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Perustamissopimuksen allekirjoittamisen myötä osakkeenomistaja merkitsee itselleen kuuluvat osakkeet perustamissopimuksesta ilmenevin tavoin, minkä vuoksi siinä on oleellista sopia muun muassa yhtiön omistajuudesta. Lisäksi muun muassa hallituksen kokoonpanosta on oleellista sopia.
Perustamissopimukseen on myös liitettävä toisena pakollisena asiakirjana laadittava yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestys muodostaa yhtiötä velvoittavan sisäisen säännöstön. Siinä on mainittava ainakin:
1) yhtiön toiminimi;
2) kotipaikkana oleva Suomen kunta; sekä
3) toimiala.
Lisäksi siinä on mainittava toiminimen jokainen ilmaisu, mikäli yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampi kielisenä. Suomessa yhtiöjärjestykset ovat perinteisesti hyvin suppeita ja niissä mainitaan lähtökohtaisesti ainoastaan laissa velvoitetut seikat.
Perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatimisen jälkeen yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi. Rekisteröinti on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Rekisteröinti tehdään perustamisilmoituksella PRH:n kaupparekisteriin.
Perustamissopimus ja yhtiöjärjestys ovat molemmat julkisia asiakirjoja, jotka tulee ilmoittaa kaupparekisteriin rekisteröinnin yhteydessä. Näiden asiakirjojen laatimisen ohella osakeyhtiön perustajien voi olla syytä laatia osakassopimus, joka sen sijaan ei ole julkinen - tai myöskään pakollinen - asiakirja.
Osakassopimus sitoo ainoastaan siihen sitoutuneita tahoja ja siinä voidaan sopia tarkemmin osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka auttavat vähentämään mahdollisia osapuolien välisiä erimielisyyksiä tulevaisuudessa. Osakassopimuksessa voidaan usein sopia muun muassa osakkaita koskevista työntekovelvoitteista, osakkeiden luovutusta ja lunastusta koskevista seikoista, sekä osakkaiden salassapito- ja kilpailukielloista. Osakassopimuksessa osakkaat voivat myös sopia keskenään, kuinka syntyvät erimielisyydet ratkaistaan osapuolten välillä.
Toiminimi voi olla yritysmuotona sinulle sopiva, mikäli toimit yksin ja yritystoimintasi perustuu omaan työpanokseesi. Toiminimi soveltuu eritoten pienempi muotoiseen yritystoimintaan, sillä sen liiketoiminnan tulos tulee verotetuksi yrittäjän ansiotulona. Tuolloin veroprosentti voi nousta mahdollisesti hyvinkin korkeaksi, mikäli toiminta olisi laajamuotoisempaa. Lisäksi osakeyhtiöstä poiketen yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti yrityksensä veloista ja sitoumuksista.
Toiminimen perustaminen on hyvin yksinkertaista. Toiminimen perustamisesta ilmoitetaan kaupparekisteriin tekemällä perustamisilmoitus, joka lähetetään yritys- ja yhteistietojärjestelmässä (YTJ), tosin seuraavien ehtojen täyttyessä:
Perustamisilmoituksessa täytyy ilmoittaa seuraavat tiedot:
1) yrityksen toiminimi, tarvittaessa aputoiminimi, sekä toiminimen erikieliset ilmaukset
2) yrityksen kotipaikka
3) yrityksen toimiala tai tarkoitus
4) elinkeinotoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön henkilötiedot
Perustamisilmoituksen kirjaamisen jälkeen yritys saa y-tunnuksen, jonka jälkeen YTJ-palvelussa on mahdollista tehdä muutosilmoitus. Muutosilmoituksella yrittäjä rekisteröityy tarvittaviin Verohallinnon rekistereihin, kuten ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, sekä ennakkoperintärekisteriin.
Valitse oikea yhtiömuoto
Yhtiömuodon valinta on yksi keskeisimmistä päätöksistä yritystoimintaa aloitettaessa. Yhtiömuoto vaikuttaa merkittävästi moniin eri osa-alueisiin, kuten yrityksen toimintaan, laajenemiseen, verotukseen, omistajien vastuuseen sekä yrityksen mahdollisuuksiin kerätä pääomaa. Oikean yhtiömuodon valinta ei ole aina yksinkertaista, sillä jokaisella vaihtoehdolla on omat etunsa ja haasteensa. On tärkeää harkita huolellisesti, millainen yhtiömuoto parhaiten tukee yrityksen tavoitteita ja toimintaa.
Perusta kevytyritys (oma Y-tunnus) toiminiyrittäjyys
Kevytyrittäjyys on jatkuvasti kasvava yrittäjyyden muoto Suomessa. Se sopii erinomaisesti niille, jotka haluavat kokeilla yrittäjyyttä pienimuotoisesti ja myydä osaamistaan eteenpäin palveluina ilman tarvetta perustaa omaa yritystä. Kevytyrittäjä toimii siis ilman toiminimeä ja Y-tunnusta, mikä mahdollistaa sen, että yrittäjä voi keskittyä liiketoimintaansa ilman huolta kaikista yrittäjyyteen liittyvistä velvollisuuksista.
Kevytyrityksen perustaminen on yksinkertaista. Kevytyrittäjän tulee valita laskutuspalvelu, joka hoitaa paperityöt, veroilmoitukset ja maksut yrittäjän puolesta. Rekisteröityminen tapahtuu yleensä verkossa, ja se on usein maksutonta. Rekisteröitymisen jälkeen kevytyrittäjä voi alkaa tarjota palveluitaan asiakkaille ja tehdä töitä kuten tavallinen yrittäjä. Kevytyrittäjä siis laskuttaa asiakkaitaan tuottamista palveluistaan toisen yrityksen (laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen) kautta.
Ryhtyessään kevytyrittäjäksi, yrittäjä solmii laskutuspalvelua tarjoavan yrityksen kanssa joko muodollisen työsopimuksen tai laskutussopimuksen. Muodollisen työsopimuksen solminut kevytyrittäjä on verotuksessa palkansaaja ja laskutuspalveluyritys maksaa hänelle palkkaa, kun taas laskutussopimuksen solminut on tulonhankkimistoimintaa harjoittava henkilö ja saa laskupalveluryritykseltä työkorvausta. Tämä valinta vaikuttaa suoraan verotukseen ja siitä syystä on tärkeää valita itselle sopivin tapa toimia.
Uuden yrityksen perustaminen on jännittävä mutta monimutkainen prosessi, jossa asianmukainen oikeudellinen neuvonta voi olla ratkaisevan tärkeää. Asiantuntevat juridiset neuvot säästävät aikaa ja rahaa pitkällä tähtäimellä, sekä tarjoavat varmuutta ja selkeyttä juridisiin kysymyksiin. Tämä auttaa keskittymään kaikista olennaisimpaan eli liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun.
Asiantunteva juristi auttaa sinut alkuun muun muassa yritysmuodon valintaan liittyvissä seikoissa. Juristin palvelut ovat lisäksi erityisen hyödyllisiä liiketoimintaa koskevien sopimusten laadinnassa ja tarkastamisessa. Juristin neuvojen avulla sopimukset laaditaan siten, että ne ovat juridisesti tarkkoja ja selkeitä, mikä auttaa välttämään tulkintaerimielisyyksiä ja mahdollisia oikeudellisia kiistoja tulevaisuudessa. Yrityksen perustamisesta aiheutuvat kysymykset ja huolenaiheet kannattaa jättää asiantuntijan hoidettavaksi. Asiantuntijamme tarjoavat apua lisäksi muun muassa verotukseen, rahoitukseen, vakuutuksiin, sekä immateriaalioikeuksia koskeviin kysymyksiin. Tutustu tiimiimme ja osaamiseemme täällä: Tiimi - Hedman Partners.
Yritystoiminnan harjoittamiseen ei lähtökohtaisesti tarvita lupaa. Yrittäjäksi ryhtyvän on kuitenkin yritystä perustettaessaan otettava huomioon se, että Suomessa on useita elinkeinoja, joiden harjoittaminen on säädetty luvanvaraiseksi, jolloin yrittäjän on hankittava lupa ja ilmoitettava se kaupparekisteriin ennen kuin hän voi aloittaa toiminnan.
Luvanvaraisuus on yleensä säädetty lailla tai asetuksella, minkä lisäksi lupakäytännöt vaihtelevat eri toimialojen mukaan. Se takaa, että toiminta täyttää tietyt turvallisuus- ja laatuvaatimukset, suojellen näin kuluttajia ja yhteiskuntaa. Luvan hakemiseen liittyy ehtoja kuten koulutus, alan kokemus ja tilojen tarkastukset. Luvanvaraisia elinkeinoja ovat muun muassa ravintola- ja anniskelutoiminta, taksi- ja kuljetusala, sekä turvallisuus-, rakennus-, sekä terveys- ja sosiaalialaan liittyvät palvelut.
Lisäksi luvat voivat koskea tekijänoikeuksia, sillä niiden suojaamien teosten käyttäminen on luvanvaraista. Luvanvaraisuus varmistaa tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksien kunnioittamisen, välttäen siten tekijänoikeusloukkauksia. Tekijänoikeuksien suojaamien teosten käyttö ja tarvittavien lupien hankkiminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi markkinoinnissa, sosiaalisessa mediassa ja yrityksen verkkosivuilla, sekä soitettaessa musiikkia asiakastiloissa. Lupia voi hakea eri tekijänoikeusjärjestöiltä, jotka maksavat korvaukset teosten käytöstä tekijänoikeuksien haltijoille.
Luvanvaraisten elinkeinojen ohella osa elinkeinoista on ilmoituksenvaraisia, jolloin toiminnan aloittamisen yhteydessä yrittäjän on tehtävä ilmoitus viranomaiselle. Tämä varmistaa viranomaisten valvonnan ja toiminnan lainmukaisuuden ja turvallisuuden. Ilmoituksenvaraisia elinkeinoja ovat muun muassa kosmetologi- ja kauneudenhoitopalvelut sekä majoituspalvelut kuten hotellitoiminta. Lisäksi elintarvikeyritysten on rekisteröidyttävä elintarvikevalvontaan ja ilmoitettava elintarvikehuoneistot (kahvilat, ravintolat) valvontaviranomaiselle.
Yritystä perustettaessa yritys on nimettävä eli sille on annettava toiminimi ja se merkitään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Tämä toimenpide varmistaa, että yrityksen valitsemalle nimelle saadaan yksinoikeus, jolloin toinen yritys ei saa käyttää Suomessa kyseiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei kyseinen yritys pysty osoittamaan, ettei toiminimen haltija kärsi vahinkoa tästä käytännöstä. Siten hyvin suunniteltu nimi voi auttaa välttämään oikeudellisia kiistoja samalla kun se varmistaa, että yrityksen nimi on suojattu kilpailijoilta.
Yrityksen toiminimelle on asetettu muutamia edellytyksiä laissa; nimen on oltava yksilöivä ja lainmukainen eikä saa olla harhaanjohtava tai yleisen hyvän tavan vastainen. Yrityksen toiminimi ei siis saa olla sekoitettavissa toisen yrityksen toiminimeen.
Yrityksen toiminimi on sen tärkein tunnusmerkki asiakkaisiin, ja sen huolellinen valinta ja rekisteröinti ovat keskeisiä liiketoiminnan aloittamisessa. Toiminimen valinta on osa brändin rakentamista ja identiteetin muodostamista, joka välittää yrityksen toiminnan, arvot ja tarjoamat tuotteet tai palvelut. Oikein valittu nimi voi houkutella asiakkaita, erottua kilpailijoista ja vahvistaa tunnettavuutta markkinoilla. Yrityksen nimi vaikuttaa merkittävästi myös markkinointistrategiaan ja sitä käytetään viestinnässä ja brändin tarinankerronnassa eri kanavissa.
Yrityksen rekisteröinti, luvat ja asiakirjat
Yrityksen perustaminen Suomessa tapahtuu rekisteröimällä se Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin tekemällä perustamisilmoitus joko sähköisesti tai paperilla. Rekisteröityminen kaupparekisteriin maksaa 280-370 euroa riippuen valitusta rekisteröinti muodosta.
Yhtiön toiminnan päästessä kunnolla vauhtiin voi olla myös tarpeellista rekisteröityä muihin rekistereihin. Kun yrityksen liiketoiminta kasvaa ja liikevaihto ylittää tilikaudessa 15 000 euroa, on yritys rekisteröitävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Lisäksi yritys tulee myös rekisteröidä Verohallinnon työnantajarekisteriin, mikäli yritys palkkaa työntekijöitä. Työnantajarekisteriin ei kuitenkaan tarvitse rekisteröityä, jos kyseessä on satunnaisesti palkkoja maksava yritys. On suositeltavaa, että yritys rekisteröityy myös Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin. Verohallinnon rekistereihin rekisteröityminen ei maksa mitään ja sen voi tehdä joko perustamisilmoituksen yhteydessä tai sen jälkeen.
Lisäksi on tärkeää huomioida, että yrityksen liiketoiminnasta riippuen voi olla tarpeen rekisteröityä myös muihin pakollisiin rekistereihin yllä mainittujen rekistereiden lisäksi. Erityisesti elintarviketoimintaan ja elintarvikkeiden alkutuotantoon liittyvien yritysten kohdalla rekisteröityminen on useimmiten välttämätöntä.
Yrityksen perustaminen tarkoittaa myös sitä, että yrittäjän on huomioitava sen kirjanpitoon liittyvät seikat. Kirjanpito antaa tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Käytännössä se tarkoittaa yrityksen taloudellisen toiminnan systemaattista ja tarkkaa seurantaa sekä dokumentointia. Se käsittää useita prosesseja ja vaiheita, joilla varmistetaan, että yrityksen kaikki rahavirrat, tulot, menot ja muut taloudelliset tapahtumat kirjataan oikein ja asianmukaisesti.
Toisin sanoen yrityksen kirjanpito varmistaa, että sen taloudellinen tieto on tarkkaa ja luotettavaa ja se tukee näin omalta osaltaan onnistunutta liiketoiminnan johtamista. Hyvin hoidettu kirjanpito lisää yrityksen uskottavuutta sidosryhmien, kuten sijoittajien, rahoittajien ja veroviranomaisten silmissä.
Suomessa kirjanpitoa säätelee kirjanpitolaki, joka asettaa vaatimukset kirjanpidon järjestämiselle. Oikeushenkilöt, kuten eri yhtiömuodossa toimivat yritykset, ovat kirjanpitovelvollisia omasta toiminnastaan. Kirjanpitovelvollisuus koskee jo ennen yhtiön rekisteröintiä tapahtuneita toimia. Samaten myös luonnollinen henkilö on kirjanpitovelvollinen liike- ja ammattitoiminnastaan. Kirjanpidossa käsiteltävät asiat ovat osin riippuvaisia yrityksen koosta. Kirjanpitovelvollisten on lähtökohtaisesti pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa; tosin toiminimellä toimivien yrittäjien on mahdollista myös toteuttaa kirjanpito yhdenkertaisella, eli maksuperusteisella kirjanpidolla tiettyjen edellytysten täyttyessä. Kirjanpitovelvollisen tilikausi on kestoltaan 12 kuukautta, mutta toiminnan alkaessa tai loppuessa, sekä tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi voi olla tätä lyhyempi tai pidempi, kuitenkin siten, että sen kesto on enintään 18 kuukautta. Tilikauden päätteeksi laaditaan tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja mahdollisesti muita raportteja, kuten rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Yrityksen kirjanpidon voi hoitaa itse, mutta kirjanpidon jättäminen ammattilaisen tehtäväksi on suositeltavaa. Kirjanpito on monimutkainen prosessi, joka vaatii syvällistä tietämystä muun muassa kirjanpitosäännöksistä, taloushallinnosta, sekä verotuksesta. Kouluttautunut ja asioihin perehtynyt ammattilainen vähentää virheiden syntymisen riskiä, jolloin vältetään merkittävien taloudellisten- tai oikeudellisten seuraamusten syntyminen. Lisäksi ammattilaisen työskentely mahdollistaa verotuksen optimoinnin, mikä voi johtaa merkittäviin säästöihin. Toisaalta asiaan perehtynyt ammattilainen pystyy tuottamaan yritykselle tarkkoja talousraportteja, jotka parantavat sen taloudellista hallintaa ja päätöksentekoa, lisäten luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä sidosryhmien silmissä ja edistäen näin yrityksen suhteita ja kasvua. Kirjanpidon ulkoistaminen ammattilaiselle vapauttaa henkilöstön aikaa tuottavampiin tehtäviin ja parantaa näin yllä mainittujen seikkojen ohella yrityksen menestymismahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
Liiketoimintasuunnitelman teko on yksi ensimmäisistä askelista oman yritystoiminnan perustamisessa. Liiketoimintasuunnitelma auttaa hahmottamaan yritystoiminnan suuntaa ja tavoitteita, sekä auttaa yrityksen perustajaa pohtimaan myös omia vahvuuksiaan. Toisaalta liiketoimintasuunnitelma on tärkeä haettaessa rahoitusta tulevalle yritykselle. Liiketoimintasuunnitelmaan olisi hyvä kirjata muun muassa seuraavia asioita:
Liiketoimintasuunnitelmassa on hyödyllistä kartoittaa lisäksi muita yritystoiminnassa tärkeitä seikkoja. Liiketoimintasuunnitelman läpikäynti voi olla viisasta ammattilaisen avustuksella, sillä tuolloin saat käyttöösi ammattilaisten laaja-alaisen tietämyksen yritystoiminnan eri osa-alueilta, sekä samalla ulkopuolisen objektiiviset neuvot ja näkemykset järkevistä etenemistavoista juuri oman yrityksesi tarpeisiin.
Yrityksen perustaminen ja sen kannattava liiketoiminta vaatii aina rahoitusta. Yrityksen rahoitus ja tukivaihtoehdot ovat keskeisiä tekijöitä liiketoiminnan menestyksekkäässä käynnistämisessä. Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla monia erilaisia rahoituslähteitä ja tukimuotoja, kuten starttirahoitukset, valtionavustukset, lainat ja yksityiset sijoitukset. Näiden tukivaihtoehtojen avulla yrittäjät voivat saada tarvittavaa taloudellista tukea ja asiantuntija-apua, joka auttaa heitä navigoimaan yritystoiminnan alkuvaiheiden haasteissa.
Yrityksen rahoitus on keskeinen tekijä uuden yrityksen perustamisessa, mutta toisaalta myös yrityksen laajentumisessa. Rahoitusta tarvitaan toimitilojen hankkimiseen, laitteiden ja teknologian hankintaan, markkinointiin, henkilöstön palkkaamiseen ja moniin muihin toimintoihin. Yritys voi saada rahoitusta lainarahan tai erilaisten tukien muodossa. Toisaalta mahdollisuus rahoitukseen voi aueta myös yksityisten sijoittajien, tai vastaavasti pääomasijoittajien kautta, jotka tarjoavat rahoitusta vastineeksi osakkuudesta yrityksessä. Investointien osalta on tärkeää suunnitella ja arvioida niiden kannattavuutta, sekä arvioida sopivimmat rahoitusvaihtoehdot rahoitussuunnittelun avulla. Rahoitussuunnittelussa tulee lisäksi huomioida rahoitukseen kohdistuvat riskit arvioimalla vallitsevia ja tulevia markkinaolosuhteita. On tärkeää löytää tasapaino oman pääoman ja vieraan pääoman käytössä, jotta yrityksen taloudellinen vakaus ja joustavuus säilyvät.
Liiketoiminnan alkuvaihe voi olla haastava, sillä yrityksellä ei ole vielä vakiintunutta asiakaskuntaa tai asemaa markkinoilla, joka mahdollistaisi vakaan kassavirran. Starttiraha onkin suunniteltu uuden yrittäjän tueksi yrityksen taloudellisen tilanteen tasapainottumista edistämään. Starttiraha on harkinnanvarainen tuki ja sitä voi hakea Työ- ja elinkeinotoimistolta (TE-toimisto) kokonaan uudelle yritystoiminnalle sen alkuvaiheessa. Starttirahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, 37,21 euroa päivältä ja se on saajalleen veronalaista tuloa. Starttirahaa voidaan myöntää joko yhtenä tai kahtena erillisenä kuuden kuukauden jaksona; tukea myönnetään siten ainakin 6 kk ajanjaksolta, jonka kuluttua tuelle on mahdollista lähettää jatkohakemus.
Starttirahaa ei myönnetä automaattisesti, vaan sen myöntäminen perustuu starttirahalle määriteltyjen kriteerien täyttymiseen, kuten siihen että aloitettavan yritystoiminnan tulee olla tarkoitettu päätoimiseksi, sekä luonteeltaan jatkuvaksi. Starttirahaa ei voida toisaalta myöntää, mikäli hakija on aloittanut yritystoimintansa jo ennen starttirahan myöntämispäätöstä, tai hän toimii jo päätoimisena yrittäjänä tai siihen rinnastettavissa olevassa roolissa.
Lisäksi hakijan saamat muut taloudelliset etuudet tai palkkatulot voivat vaikuttaa siihen, ettei starttirahan myöntämistä katsota tarpeelliseksi. Lisäksi TE-toimisto suorittaa hakijan luottotietojen tarkistuksen, minkä vuoksi suuri verovelka tai maksuhäiriömerkinnät voivat asettaa esteen tuen myöntämiselle.
Uudella yrityksellä ei ole vielä tulorahoitusta eli sen liiketoiminnasta kertyneitä tuloja. Uusi yritys rahoittaa toimintansa siten omalla tai vieraalla pääomalla. Omassa pääomassa on pääasiassa yrityksen omistajien sijoittamia varoja. Omistajien sijoittama riittävä varallisuus yritykseen herättää luottamusta omistajien sitoutuneisuudesta ja mahdollistaa siten myös paremman lainansaannin. Vieraaseen pääomaan sisältyykin muun muassa juuri yrityksen ottamat lainat, joihin liittyy takaisinmaksuvelvollisuus. Uusi yrittäjä voi hakea esimerkiksi yrittäjälainaa pankeilta tai Finnveralta, joka on Suomen valtion omistama rahoitusyhtiö. Finnveran yrityslainan määrässä otetaan huomioon tapauskohtaiset olosuhteet, kuitenkin niin että lainan vähimmäismäärä on 20 000 euroa. Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa hakijan taloudellinen tilanne ja edellytykset lainan takaisinmaksuun. Lisäksi hakemusharkinnan yhteydessä arvioidaan liiketoiminnan kannattavuutta tulevaisuudessa.
Yleisesti ottaen Suomessa elinkeinoa harjoitetaan jollakin yritysmuodolla. Edellä käsitelty kevytyrittäjyys tarjoaa kuitenkin joustavan ja vaivattoman tavan aloittaa oman liiketoiminta ilman yrittäjyyden tuomia suuria sitoumuksia. Kevytyrittäjyyden ohella yrittäjäksi ryhtyminen ilman oman yrityksen perustamista on mahdollista ostamalla valmis, jo olemassaoleva yritys. Valmiin yrityksen ostaminen tarjoaa monia etuja verrattuna uuden yrityksen perustamiseen. Se tuo mukanaan vakiintuneen asiakaskunnan ja markkina-aseman, tunnetun brändin ja olemassa olevat resurssit, mikä vähentää riskejä ja nopeuttaa liiketoiminnan käynnistämistä. Lisäksi valmiilla yrityksellä on jo olemassaolevia verkostoja, sekä taloudellisia tietoja aiemmilta tilikausilta, mikä helpottaa muun muassa yrityksen päätöksentekoa, toiminnan suuntaamista, sekä rahoituksen hankkimista.
Valmiin yrityksen ostamisessa on kaksi vaihtoehtoa: toimivan yrityksen osto tai yrityksen liiketoiminnan ostaminen. Toimivan yrityksen osto voidaan järjestää osakekaupalla, jossa ostetaan yhtiön osakekanta osakkeenomistajilta ja siten omistuksen kohteeksi tulevat yhtiön osakkeiden sisältämät oikeudet ja velvollisuudet. Sen sijaan liiketoimintakaupassa ostetaan osa tai koko yhtiön liiketoiminta, jolloin ostaja saa itselleen muun muassa yhtiön asiakkaat, sekä sopimukset. Liiketoimintakaupassa yhtiön velat ja vastuut jäävät edelleen myyjän vastattaviksi. Lisäksi liiketoimintakauppa ei tee muutoksia osakeomistukseen.
Yrittäjäksi ryhtyminen ilman oman yrityksen perustamista on toisaalta tietyllä tapaa saavutettavissa myös osakesijoittamisen muodossa. Osakkeenomistajuus tarjoaa mahdollisuuden osallistua yrityksen päätöksentekoon, sekä näin ollen tilaisuuden tutustua yritystoimintaan. Osakkeenomistajalla on muun muassa oikeudet osallistua osakeyhtiön yhtiökokouksiin, käyttää siellä äänivaltaansa, esittää kysymyksiä hallitukselle ja mahdolliselle toimitusjohtajalle, sekä saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Osakkeenomistajalla on myös oikeus osinkoon, joka tarjoaa mahdollisuuden tienata osakkeenomistuksella.
Yrityksen vakuutukset määräytyvät toimialan mukaan
Yrittäjän toiminnan vastuuvakuutus on olennainen perusvakuutus, joka turvaa yrityksen vastuuta aiheuttamistaan henkilö- ja omaisuusvahingoista. Yhdessä oikeusturvavakuutuksen kanssa toiminnan vastuuvakuutus on yleensä keskeisin vakuutus yrityksille, riippumatta niiden toimialasta tai liiketoiminnan luonteesta. Lisäksi yrittäjän on otettava pakollisena vakuutuksena yrittäjän eläkelain mukainen yrittäjän eläkevakuutus (YEL). YEL-vakuutus vaikuttaa eläkkeeseen sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan ja tukee myös yrittäjää sairaustapauksissa ja liiketoiminnan keskeytyessä. Yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, mikäli hän on 18-67-vuotias, asuu Suomessa, työskentelee yrityksessään tai on toiminut yrittäjänä vähintään neljä kuukautta.
Muutoin yritystoiminnan vakuutukset määräytyvät sen toimialan perusteella. Yrittäjän toimialakohtaisia vakuutuksia ovat potilasvakuutus, ympäristövahinkovakuutus sekä ajoneuvovakuutukset. Potilasvakuutus on yksi Suomen yleisimmistä toimialakohtaisista välttämättömistä vakuutuksista ja on välttämätön, mikäli yritys harjoittaa terveyden- tai sairaanhoitoa, kuten esimerkiksi hierontaa tai fysioterapiaa. Ympäristövahinkovakuutus puolestaan tulee hankkia, mikäli yritys harjoittaa toimintaa, joka vaatii ympäristöluvan tai kemikaaliluvan. Lisäksi kaikki yrityksen omistamat ajoneuvot, kuten henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot, työkoneet, moottorikelkat, mönkijät ja perävaunut, tulee vakuuttaa lakisääteisellä liikennevakuutuksella.
Yrittäjän palkatessa työntekijöitä, hän on yleensä velvollinen hankkimaan heille työtapaturmavakuutuksen, työntekijän eläkevakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen. Työtapaturmavakuutus on hankittava, kun kalenterivuoden aikana maksetut tai sovitut palkat ylittävät 1 300 euroa. Eläkevakuutus tulee ottaa, kun työntekijä on 17-67-vuotias, työskentelee työsuhteessa ja ansaitsee vähintään 60 euroa kuukaudessa. Lisäksi yleissitovat työehtosopimukset edellyttävät ryhmähenkivakuutuksen hankkimista, joka maksetaan työtapaturmavakuutuksen yhteydessä prosenttiosuutena palkkakuluista.
Verkostoituminen on keskeinen osa menestyvää yrittäjyyttä, tarjoten mahdollisuuden luoda ja vahvistaa suhteita alan toimijoihin, asiakkaisiin, toimittajiin ja muihin sidosryhmiin. Hyvät verkostot auttavat yrittäjää pysymään ajan tasalla alan trendeistä, löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja saamaan tukea uran alkuvaiheessa.
Yhteistyökumppaneiden rooli korostuu erityisesti laajentumisen, uusien tuotteiden kehittämisen ja palveluiden parantamisen yhteydessä. Kumppanit voivat tarjota resursseja, asiantuntemusta ja markkinointivoimaa, joita yrittäjä ei välttämättä yksin pystyisi hankkimaan.
Verkostoituminen ja yhteistyökumppanuudet eivät ainoastaan tue liiketoiminnan kasvua, vaan voivat myös parantaa yrityksen mainetta ja uskottavuutta. Yhteistyö arvostettujen kumppanien kanssa voi vahvistaa yrityksen imagoa, lisätä luottamusta asiakkaiden keskuudessa ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia referenssien ja suositusten kautta.
Verkostoitumista ja yhteistyökumppaneiden löytämistä voi toteuttaa monin eri tavoin, kuten osallistumalla tapahtumiin, seminaareihin, verkostoihin ja online-platformeihin kuten LinkedIniin. Toisaalta erilaiset koulutukset, työpajat, yrittäjäkerhot, mentorointiohjelmat sekä yrityskiihdyttämöt ja -hautomot tarjoavat arvokkaita mahdollisuuksia luoda ja vahvistaa yhteistyösuhteita.
Yrityksen perustaminen ja kehittäminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja jatkuvaa sitoutumista. On tärkeää määritellä selkeät tavoitteet ja luoda strategia, joka ohjaa toimintaa kohti näitä päämääriä. Kun yritys on saatu käyntiin, on tärkeää keskittyä jatkuvaan kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan vastata markkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja pysyä kilpailukykyisenä. Tässä yhteydessä asiantuntijoiden opastuksen merkitys korostuu sekä perustamis- että kehittämisvaiheessa, auttaen yritystä navigoimaan haastavissa tilanteissa ja saavuttamaan pitkäaikaisen menestyksen.
Yritysneuvontamme tarjoaa monipuolista tukea ja ohjausta niin uusille kuin jo toimiville yrityksille. Palveluidemme tarkoituksena on auttaa yrittäjiä navigoimaan liiketoiminnan monimutkaisissa haasteissa ja löytämään parhaat käytännöt menestyksen saavuttamiseksi. Neuvonnan kautta voi saada arvokkaita vinkkejä liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, rahoituksen hankkimiseen, markkinointistrategioiden kehittämiseen sekä moniin muihin keskeisiin yritystoiminnan osa-alueisiin.
Riskienhallinta on haitallisten tapahtumien ennakoimista ja välttämistä sekä haitallisten tapahtumien seurausten pienentämistä. Yritystoimintaan liittyy monia riskejä, kuten liiketoimintaprosessit, sopimukset, tietoturva ja henkilöstö. Riskit voidaan luokitella strategisiin, taloudellisiin, operatiivisiin ja vahinkoriskeihin. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, arvioida, priorisoida ja minimoida riskit. Hyvin toteutettuna se auttaa yritystä varautumaan riskeihin ja huomioimaan ne liiketoiminnassa.
Operatiiviset riskit liittyvät henkilöstöön ja prosesseihin, strategiset riskit yrityksen tavoitteisiin ja taloudelliset riskit kannattavuuteen. Vahinkoriskit kohdistuvat omaisuuteen ja ympäristöön. Riskienhallinta vaikuttaa yritykseen, työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteiskuntaan, joten tietyt osa-alueet on säädelty lailla. Suomessa useat lait ja säädökset ohjaavat riskienhallintaa toimialasta ja yrityksen koosta riippuen.
Yrittäjän on suositeltavaa tehdä riskianalyysi ja -hallintasuunnitelma varautuakseen riskeihin ja minimoidakseen vaikutukset liiketoimintaan. Yrittäjän tulisi selvittää yritystä koskevat viranomaisvaatimukset ja soveltaa niitä. Riskienhallinta on johdon vastuulla, ja se edellyttää sisäistä yhteistyötä sekä asiantuntijoiden hyödyntämistä.
Menestyvän ja kasvavan yrityksen kulmakivet ovat yrittäjän innokkuus kasvuun, sekä vankan liikeidean ja osaamisen yhteensovittaminen. Kasvuhakuiselle yritykselle on tarjolla monenlaista tukea ja neuvontaa. Kasvun tavoittaminen vaatii runsaasti työtä, omistautumista, osaamista, sekä yleensä lisärahoituksen hankkimista.
Kasvuyritys on yritys, jonka tavoitteena on laajentaa toimintaansa merkittävästi, sekä kasvattaa liikevaihtoaan, markkinaosuuttaan ja/tai asiakaskuntaansa. Yritys voi tavoitella kasvua monin eri tavoin, kuten laajenemalla Suomessa tai Suomen ulkopuolella, ostamalla kilpailijan, innovaatiolla ja tuotekehityksellä sekä osaamista kehittämällä.
Yrityksen laajentaminen kotimaassa tai ulkomailla vaatii usein lisärahoitusta ja ammattilaisten neuvontaa. Yritys voi hakea lainaa pankista tai hyödyntää erilaisia tukimuotoja. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tukevat pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, ja Business Finland auttaa kansainvälistymisessä. Yritys voi myös kasvaa ostamalla toisen yrityksen liiketoiminnan, laajentaen markkinaosuuttaan tai valtaamalla uusia alueita. Myös sukupolvenvaihdokset, jossa yrityksen omistajuus siirtyy perheenjäseneltä toiselle, voivat tukea yrityksen kasvua ja laajentumista.
Lisäksi yritys voi tavoitella kasvua innovaation kautta kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita markkinoille. Osaamisen kehittäminen on myös yksi yrityksen tärkeimpiä voimavaroja kasvun ja laajenemisen kannalta. Sekä yrittäjän että työntekijöiden osaamisen pitäminen ajan tasalla on tärkeää.
Viime vuosikymmenten globaalin talouden muutokset ovat luoneet uusia mahdollisuuksia yrityksille, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Kasvava kilpailu ja markkinoiden avautuminen vaativat yrityksiltä sopeutumista. Kansainvälistyminen ja vienti voivat merkittävästi kasvattaa yritystä ja vahvistaa sen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Kansainvälistymistä harkitsevan yrittäjän on tehtävä huolellinen suunnittelu ja perusteellinen markkinatutkimus. On tärkeää perehtyä kohdemaan liiketoimintaympäristöön, lainsäädäntöön, verotukseen ja tullaukseen sekä arvioida yrityksen yhteensopivuus kohdemarkkinoiden kanssa. Sopivan kohdemaan valinnan jälkeen on valittava vientitapa, joka vaikuttaa markkinointiin, viestintään ja jakeluun. Yrityksillä on useita vientitapavaihtoehtoja, kuten kotimaisen kumppanin hyödyntäminen, paikallisen vientiagentin käyttö, suora vienti tai suora myynti loppuasiakkaalle.
Viennin aloittaminen vaatii osaamista ja resursseja, ja tarvittaessa ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi yritys tarvitsee tietoa kansainvälistymisestä sekä siitä, mitä tulee huomioida kohdemaan lain näkökulmasta. Vientiprosessin käynnistämisen yhteydessä on tärkeää ymmärtää, miten kansainvälisen kaupan aloittaminen vaikuttaa yrityksen kokonaisvaltaiseen toimintaan. Parhaan tuen tähän saa ammattilaisilta.
Tutustu yrityksen kansainvälistymisen ammattilasiimme täältä.
Yrityksen myynti tai lopettaminen
Yrityksen myynti tai lopettaminen on merkittävä päätös, joka vaikuttaa sekä yrittäjään että yrityksen kaikkiin sidosryhmiin. Yrittäjän on tärkeää ymmärtää eri vaihtoehdot ja niiden taloudelliset ja juridiset vaikutukset, jotta päätös voidaan tehdä sujuvasti ja vastuullisesti.
Yrityskauppaan tulee varata paljon aikaa, sillä se on monivaiheinen prosessi, jossa vaikuttavat yrityksen yhtiömuoto, toimiala ja koko. Valmisteluvaiheessa on olennaista suorittaa kattava due diligence -tarkastus, jossa arvioidaan taloudellinen tilanne, sopimusvelvoitteet ja muut olennaiset seikat.
Yrityksen yhtiömuodolla on merkittävä vaikutus myös yrityksen lopettamisprosessiin. Esimerkiksi toiminimen lopettaminen on huomattavasti helpompaa kuin osakeyhtiön. Lopettamisilmoitukset tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle sekä Verohallinnolle, ja prosessi voi sisältää selvitystilan, jos tarpeen.
Pohdittaessa, kumpi on kannattavampaa – yrityksen lopettaminen vai myyminen – on tärkeää tarkastella tilannetta kokonaisvaltaisesti. Myynti voi tuottaa taloudellista hyötyä ja turvata toiminnan jatkuvuuden, kun taas lopettaminen voi olla vaihtoehto kannattamattomalle liiketoiminnalle. Päätös tulee aina tehdä tapauskohtaisesti huomioiden kaikki näkökulmat.
Lue lisää yrityksen myynnistä täältä.
Yrittäjän oleskelulupa Suomessa määräytyy yritysmuodon mukaan. Mikäli muun kuin EU-maan tai Pohjoismaan kansalainen haluaa työskennellä yrittäjänä Suomessa, tarvitsee hän yrittäjän oleskeluluvan. Jos taas yrittäjä suunnittelee perustavansa start-up-yrityksen Suomeen, tarvitsee hän start-up-oleskeluluvan. Oleskelulupaa tulee hakea ennen Suomeen saapumista.
Olet yrittäjä, jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja (ns. toiminimiyritys), avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, sellainen osuuskunnan jäsen, jolla on rajaton lisämaksuvelvollisuus tai osakeyhtiöyrittäjä. Ennen kuin yrittäjä voi hakea yrittäjän oleskelulupaa, tulee hänen rekisteröidä yritys Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin. Oleskelulupa myönnetään sen perusteella, että yrittäjä itse työskentelee Suomessa sijaitsevassa yrityksessä. Pelkkä yrityksen omistaminen ei siis siten vielä riitä oleskeluluvan myöntämiselle.
Lopuksi
Yrityksen perustaminen Suomessa on monivaiheinen, mutta palkitseva prosessi, joka tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia menestykseen. Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen ovat avainasemassa, jotta yrittäjä voi navigoida sujuvasti yritystoiminnan alkuvaiheiden läpi. On tärkeää tutustua lainsäädäntöön ja veroasioihin sekä hankkia tarvittavat luvat ja rekisteröinnit. Lisäksi toimiva liiketoimintasuunnitelma on korvaamaton työkalu, joka auttaa hahmottamaan yrityksesi tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.
Tärkeää on myös muistaa verkostoitumisen merkitys – kontaktit muihin yrittäjiin ja alan ammattilaisiin voivat tarjota korvaamatonta tukea ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitalisaation aikakaudella on lisäksi tärkeää hyödyntää teknologian tarjoamat työkalut ja kanavat, jonka avulla tavoittaa laajemman asiakaskunnan ja tehostaa liiketoimintaprosesseja. Myös jatkuva oppiminen ja sopeutuminen markkinoiden muutoksiin ovat menestyvän yrittäjän tunnusmerkkejä.
Yrityksen perustaminen vaatii rohkeutta ja sitoutumista, mutta se tarjoaa myös ainutlaatuisen tilaisuuden toteuttaa omia unelmia ja luoda jotain merkityksellistä. Suomessa on hyvät edellytykset yritystoiminnalle, ja tukiverkostot sekä erilaiset palvelut auttavat matkan varrella.
Yrityksen myynti on merkittävä ja monivaiheinen prosessi, joka vaikuttaa syvästi sekä myyjän että ostajan liiketoimintaan. Myyntiprosessi vaatii tarkkaa suunnittelua ja huolellista valmistautumista, sillä onnistunut kauppa edellyttää taloudellisten, juridisten ja strategisten sekä velvoitteisiin liittyvien tekijöiden tasapainoista huomioimista. Tavoitteena on luoda kauppa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia ja edistää liiketoiminnan pitkäjänteistä menestystä. Suomessa yrityksen myynti on nähtävä strategisena mahdollisuutena, jossa huolellinen valmistautuminen ja asiantunteva neuvonanto ovat avainasemassa optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Yrityskauppa on yksi merkittävimmistä päätöksistä yrityksen elinkaaren aikana, jossa yritys ostaa tai myy tietyn omaisuuserän sen liiketoiminnasta tai koko yhtiön. Tätä prosessia kutsutaan joko liiketoimintakaupaksi, kun myydään tai ostetaan tiettyjä liiketoiminnan osia, tai osakekaupaksi, kun kaupan kohteena on koko yhtiö.
Tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja syvällisen lähestymistavan yrityskauppojen ymmärtämiseen. Artikkelissa käsitellään sekä liiketoimintakauppojen että osakekauppojen erityispiirteitä, korostaen taloudellisten, oikeudellisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä kaupan onnistumisen kannalta.
Yrityksen myynti on ainutlaatuinen jokaisessa tapauksessa, riippuen yrityksen oikeudellisesta muodosta, koosta ja toimialasta. Olipa kyseessä sitten osakekauppa tai liiketoimintakauppa, kaikissa yrityskaupoissa on vakiintuneita elementtejä, joiden huomioiminen on kriittistä. Lisäksi myyjällä sekä ostajalla on yrityskaupassa tiettyjä tehtäviä, vastuita ja velvollisuuksia. Yrityksen myynnissä oikeudellisilla näkökohdilla on siis hyvin keskeinen merkitys, sillä ne varmistavat kaupan laillisuuden ja suojaavat kaikkien osapuolten oikeuksia ja myyjää tulevilta riskeiltä. Oikeudellisten seikkojen huolellinen huomioiminen vähentää riskejä ja ehkäisee mahdollisia konflikteja tulevaisuudessa.
Valmistautuminen yrityksen myyntiin kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä se on monivaiheinen ja aikaa vievä prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä sekä ammattitaitoa. Yrityskauppaa suunniteltaessa onkin tärkeää miettiä mihin asioihin tarvitaan ammattilaisen apua ja mitä osaa itse tehdä.
Myyjällä on merkittävä rooli varmistaessaan, että myytävä osa yrityksestä tai koko yritys on valmiina kauppaan. Tämä kattaa yrityksen taloudellisen tilan huolellisen varmistamisen ja dokumentoinnin sekä oikeudellisten näkökohtien perusteellisen läpikäynnin. Ostajalla puolestaan on vastuu suorittaa perusteellinen due diligence -tarkastus, jossa arvioidaan yrityksen taloudellinen tilanne, riskit, mahdollisuudet ja sen sopivuus ostajan liiketoimintastrategiaan. Ostajan tehtävänä on myös varmistaa, että kaikki kaupan ehdot ja sopimukset ovat selkeitä ja asianmukaisia ennen lopullista sitoutumista.
Kaupan molempien osapuolten velvollisuuksien asianmukainen täyttäminen edellyttää oikeudellista osaamista ja huolellista valmistautumista. Yrityskaupassa on monia oikeudellisia seikkoja, jotka on otettava huomioon varmistaakseen kaupan laillisen toteutumisen ja kaikkien osapuolten etujen suojelemisen. Ammattitaitoinen oikeudellinen neuvonta ja perusteellinen due diligence -prosessi auttavat varmistamaan, että myynti etenee sujuvasti ja että kaikki osapuolet hyötyvät kaupan onnistumisesta pitkällä aikavälillä.
Yrityskaupan valmistelu on ensimmäinen ja erittäin tärkeä askel monimutkaisessa ja vaiheittain etenevässä kaupankäyntiprosessissa. Tämä valmisteluvaihe asettaa perustan koko kaupalle ja sen onnistumiselle, tehden siitä keskeisen osan koko prosessia. Valmistautuminen yrityksen myyntiin vaatii huolellista perehtymistä lukuisiin oikeudellisiin seikkoihin, jotka ovat olennainen osa kaupan sujuvaa ja menestyksekästä toteuttamista.
Valmistautuminen alkaa saattamalla yritys myytävään kuntoon. Ensimmäinen askel tässä prosessissa on yrityksen taloudellisen tilan tarkka arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen sen parantamiseksi. Tämä edellyttää erityistä huomiota yrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan, jotka tarjoavat keskeisen kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Taseen osalta on tärkeää varmistaa, että yrityksen varat ja velat on kirjattu oikein ja että mahdolliset ongelmakohdat, kuten käyttämättömät varat tai suuret velat, on tunnistettu ja korjattu. Tämä voi sisältää suurten tai tarpeettomien omaisuuserien myynnin, velkojen uudelleenjärjestelyä tai muiden vastaavien toimenpiteiden toteuttamista. Tuloslaskelman osalta puolestaan on keskeistä tarkastella yrityksen tulonlähteitä ja kulurakennetta. Tavoitteena on parantaa yrityksen kannattavuutta esimerkiksi kustannuksia karsimalla, tehokkuutta lisäämällä tai uusia tulonlähteitä kehittämällä.
On tärkeää varmistaa, että kaikki yrityksen immateriaalioikeudet, kuten patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet ja liikesalaisuudet, on asianmukaisesti rekisteröity ja suojattu. Tämä sisältää myös sen tarkastamisen, että kaikki rekisteröinnit ovat ajan tasalla ja että niihin liittyvät maksut ja uusinnat on hoidettu. Asianmukaisten immateriaalioikeuksien varmistaminen suojaa yrityksen omistamia keksintöjä sekä brändiä.
Yrityksen tulisi myös kartoittaa kaikki yrityksen käyttämät lisenssit ja sopimukset, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin. Tämä kattaa muun muassan erilaiset käyttöoikeudet, ohjelmistolisenssit ja muut kolmansien osapuolten kanssa solmitut sopimukset. Näiden lisenssien ja sopimusten tarkastaminen auttaa varmistamaan, että yrityksellä on laillinen oikeus käyttää ja hyödyntää näitä oikeuksia ilman riskiä riidoista tai oikeudenkäynneistä.
Lisäksi yrityskaupan valmisteluvaiheessa tulee varmistaa, että kaikki yrityksen muut oikeudelliset dokumentit ja sopimukset ovat ajan tasalla ja asianmukaisesti laadittuja. Tämä kattaa muun muassa osakassopimukset, työsopimukset, vuokrasopimukset sekä kaikki liiketoiminnan kannalta keskeiset sopimukset ja luvat. Asianmukaisten oikeudellisten asiakirjojen varmistaminen ei ainoastaan vähennä riskejä vaan myös lisää ostajien luottamusta ja varmuutta kaupan kohteen laadusta.
Yrityksen myynnistä laaditaan kauppakirja, jossa sovitaan yrityskaupan ehdoista, aikataulusta, kauppahinnasta, sekä vastuista ja oikeuksista. Myyjä ja ostaja voivat sopia kauppakirjan ehdoista sopimusvapauden puitteissa. Yrityksen myynnin parhaan mahdollisen toteutumisen kannalta on tärkeää, että molempien osapuolten tahto tulee kirjatuksi sopimukseen. Kyseiseen myyntikohteeseen ja -tilanteeseen sopiva kauppakirja toimii molempien osapuolten suojana, sillä se osoittaa osapuolten yhteisen tarkoituksen ja tahdon sitovalla tavalla. Kauppakirja toimii oikeudellisena dokumenttina, joka voidaan tarvittaessa esittää tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa. Hyvin laadittu kauppakirja auttaa siten osapuolia varmistamaan, että sopimuksen ehdot voidaan panna täytäntöön tehokkaasti. Toisaalta selkeästi laadittu kauppakirja myös minimoi mahdollisia erimielisyyksiä säästäen siten molempien osapuolten aikaa ja rahaa.
Kauppakirjassa olisi syytä käsitellä ainakin muun muassa seuraavia seikkoja:
Kauppakirjan laadinnassa on tärkeää keskittyä siinä käytettävän kielen selkeyteen, sekä ymmärrettävyyteen. Lisäksi erityisesti laajemmissa kauppakirjoissa on tärkeää määritellä erilaiset toistuvat käsitteet huolellisesti ja käyttää niitä johdonmukaisesti asiakirjassa. Yleisesti ottaen kauppakirjan laadinnassa on tärkeää pyrkiä kaupan toteutumiseen molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Osapuolten on syytä tarkastella kaupan kohdetta ja pyrkiä toisaalta arvioimaan seikkoja, joista tulevaisuudessa voi syntyä erimielisyyksiä, jolloin ne voidaan minimoida kauppakirjan kirjauksin.
Parhaan avun kauppakirjan laadinnassa tarjoaa asiantunteva juristi, jolla on kokemusta moninaisten yritysmuotojen kaupasta. Mikäli tarvitset apua yrityksesi myynnissä, ota meihin yhteyttä esimerkiksi nettisivujemme yhteydenottolomakkeen välityksellä. Tarjoamme sinulle asiantuntijan vinkit ja kokemuksen, sekä rennon asiakaslähtöisen ilmapiirin: Ota yhteyttä - Hedman Partners
Usein osapuolet haluavat ottaa mukaan yrityskaupan kauppakirjaan erilaisia vastuunrajoituslausekkeita. Vastuunrajoituslausekkeet ovat sopimusehtoja, jolla osapuolet rajaavat kaupan kohteeseen liittyvää vastuutaan suhteessa toiseen osapuoleen. Vastuunrajoitukset näin ollen määrittelevät, millaisissa tilanteissa ja millä tavoin myyjä tai ostaja voivat joutua vastuuseen sopimusrikkomuksista tai muista mahdollisista vahingoista. Vastuunrajoituslausekkeet tuovat sopimussuhteeseen ennakoitavuutta vähentämällä epäselvyyksiä ja riitaisuuksia mahdollisesti tulevaisuudessa syntyvien vahinkojen osalta.
Myyjän näkökulmasta vastuunrajoitukset ovat tärkeitä, koska ne rajoittavat myyjän vastuuta ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, esimerkiksi verotukseen, ympäristöasioihin tai oikeudellisiin kiistoihin liittyen. Yleensä myyjä pyrkii rajoittamaan vastuunsa määrän ja keston osalta sekä määrittelemään tilanteet, joissa vastuuta ei synny lainkaan. Esimerkiksi myyjä voi pyrkiä sulkemaan pois vastuunsa sellaisista vahingoista, jotka johtuvat kolmannen osapuolen toimista tai yllättävistä muutoksista lainsäädännössä. Toisaalta vastuuta voidaan rajoittaa myös ajallisesti siten, että vastuu lakkaa kun tietty aika on kulunut kauppakirjan allekirjoittamisesta.
Sen sijaan ostajan näkökulmasta vastuunrajoitukset suojaavat myyjän antamien tietojen paikkansapitämättömyydeltä ja mahdollisilta kaupanteon jälkeen ilmenneiltä ongelmilta. Vastuunrajoituslausekkeiden ansiosta ostajan on mahdollista vaatia myyjältä esimerkiksi takuita ja vakuutuksia yrityksen toiminnasta ja taloudellisesta tilasta, sekä pyrkiä rajoittamaan vastuutaan, jos myyjä on laiminlyönyt velvoitteensa tai antanut harhaanjohtavaa tietoa.
Vastuunrajoitusehdoissa on syytä sopia korvauksen enimmäismäärästä. Osapuolet voivat sopia myös vastuun ajallisesta ulottuvuudesta siten, että vastuu lakkaa kun tietty aika on kulunut kauppakirjan allekirjoittamisesta.Vastuunrajoitusehtojen täytyy olla selkeästi muotoiltuja, sekä kohtuullisia. Vastuunrajoituslausekkeet eivät yleensä sovellu tilanteeseen, jossa osapuoli on aiheuttanut vahinkoa toiselle osapuolelle tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että yrityskauppojen vastuunrajoitukset ovat tärkeä osa sopimusneuvotteluja ja laadittavaa kauppakirjaa. Ne vaativat huolellista harkintaa ja oikeudellista asiantuntemusta. Onkin tärkeää, että osapuolet ymmärtävät vastuunrajoitusten merkityksen ja vaikutukset, jotta he voivat suojata omia etujaan ja varmistaa onnistuneen ja riidattoman yrityskaupan.
Yrityskaupan verotus on riippuvainen yrityskaupan toteuttamistavasta. Yllä selostetun mukaisesti yrityskauppa voidaan toteuttaa joko liiketoiminta- tai osakekauppana. Osakekaupassa myyjä yleensä hyötyy verotuksellisesti enemmän, koska hän maksaa vain luovutusvoittoveron saamastaan kauppahinnasta. Liiketoimintakaupassa sen sijaan yhtiö maksaa ensin yhteisöveron saadusta kauppahinnasta, ja omistaja maksaa veroa nostaessaan rahat yhtiöstä esimerkiksi osinkona tai palkkana.
Sen sijaan ostajan näkökulmasta liiketoimintakauppa on yleensä edullisempi. Liiketoimintakaupassa ostaja voi vähentää liikearvon verotuksessa 5-7 vuoden aikana, mikä ei ole mahdollista osakekaupassa. Lisäksi liiketoimintakaupassa ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, ellei kaupan kohteena ole kiinteistöjä tai arvopapereita. Osakekaupassa taas ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron, joka on 1,6 prosenttia osakkeiden kauppahinnasta.
Jos yhteisön käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet luovutetaan, tämä voi tietyin edellytyksin olla verovapaa järjestely. Luovutettava liiketoiminnan osa voidaan siirtää tytäryhtiöön liiketoimintasiirron avulla tasearvoin, jolloin hyödynnetään käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapautta. Verohallinnon ennakkoratkaisun hakeminen on tärkeää, jotta voidaan olla varmoja,että veronkiertosäännöksiä ei käytetä järjestelyn kohdalla.
Ennen yrityskauppaa yhtiön taseen keventäminen voi olla tarpeen.Yrityskaupassa ulkopuolelle jäävä omaisuus voidaan jakautumisen keinoin siirtää toiseen yhtiöön verovapaasti. Lisäksi omien osakkeiden hankkiminen on tehokas tapa jakaa yhtiön varoja omistajille ennen yrityskauppaa, mikä myös usein pienentää lopullista kauppahintaa.
Onnistunut yrityksen myynti edellyttää sitä, että yrityksen henkilöstön oikeudet tulevat huomioiduiksi. Yrittäjän tulee yritystä myydessä kiinnittää huomioita yrityskaupan toteuttamistapaan, sillä se määrittää muun muassa sen, kuinka henkilöstön työsuhdetta tarkastellaan lain näkökulmasta. Toisaalta henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu yrityskaupan yhteydessä turvaa liiketoiminnan jatkuvuutta, sekä sen sujuvan siirtymän.
Aiemmin kerrotuin tavoin yrityksen myynnissä on kaksi toteutettavissa olevaa vaihtoehtoa; osakekauppa tai liiketoimintakauppa. Valitulla polulla on merkitystä työsuhteen siirtymisen oikeudellisia näkökohtia arvioidessa. Esimerkiksi osakekaupan yhteydessä ainoastaan osakkeet vaihtavat omistajansa, jolloin työnantajayritys pysyy itsessään samana, eikä tällä ole siten myöskään juuri vaikutusta työntekijän työsuhteeseen. Sen sijaan liiketoimintakauppa merkitsee myös työntekijöiden työnantajayrityksen vaihdosta. Tästä vaihdosta puhutaan työsopimuslain (26.1.2001/55) 1.luvun 10 §:ssä liikkeenluovutuksena, jonka yhteydessä säädetään myös uuden ja vanhan omistajan velvollisuuksista työntekijöitä kohtaan. Liikkeenluovutuksen yhteydessä uusi omistaja eli ostaja saa työnantajan luovutushetkellä olleet työsuhteiden oikeudet, työsuhde-etuudet, sekä velvollisuudet itselleen. Kuitenkin vanha ja uusi työnantaja ovat yhteisesti vastuussa ennen luovutusta etääntyneistä työsuhteesta johtuvista saatavista vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Toisaalta vanha omistaja on uudelle omistajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.
Liiketoimintakaupan yhteydessä myyjä myy yllä kerrotuin tavoin liiketoimintansa tai osan siitä ostajalle. Tuolloin myös työntekijät siirtyvät ostajalle niin sanotusti “vanhoina työntekijöinä", mikä tarkoittaa heidän työsuhteidensa ehtojen ja oikeuksien säilymistä ennallaan liiketoimintakaupan yhteydessä; uusi omistaja ottaa vastuun työntekijöistä ikään kuin he olisivat aina olleet hänen palveluksessaan. Tuolloin myös työntekijän työsuhteen katsotaan alkaneen entisen työnantajan palveluksessa, eikä se siten ala “alusta”.
Ostaja eli tässä tapauksessa uusi työnantaja ei voi myöskään yksipuolisesti muuttaa aiemman omistajan palveluksessa olleiden työntekijöiden työsuhteen ehtoja heikentävästi ilman kyseisen työntekijän suostumusta. Näin ollen pelkästään liiketoimintakauppa ei voi toimia irtisanomisen perusteena. Sen sijaan työntekijä voi halutessaan irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta, mikäli hän on saanut tiedon käsillä olevasta liiketoimintakaupasta ostajalta tai myyjältä viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Mikäli työntekijä on saanut kyseisen tiedon myöhemmin, hän voi irtisanoa työsopimuksensa päättyneeksi luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon.
Henkilöstön sitouttaminen on yrityksen menestyksen kannalta kriittinen tekijä. Sitoutuneet työntekijät ovat tuottavampia ja motivoituneempia. Tämä parantaa yrityksen suorituskykyä ja tehokkuutta, johtaen näin myös parempaan tuotteiden ja palveluiden laatuun, mikä puolestaan parantaa asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta. Positiivinen työilmapiiri, jota sitoutuneet työntekijät edistävät, parantaa yhteistyötä ja vähentää konflikteja, tehden työpaikasta miellyttävämmän kaikille. Tuolloin myös henkilöstön vaihtuvuus pysyy matalana, jolloin yritys välttää uusien työntekijöiden rekrytoinnista ja koulutuksesta syntyvät kustannukset. Pitkään talossa olleella henkilöstöllä on myös moninaista tietoa yrityksestä ja sen toimintatavoista eli niin sanottua hiljaista tietoa, joka antaa heti kilpailuvaltin yritystoiminnassa.
Yrityksen myyntisopimuksen neuvottelut on tärkeä vaihe yrityskaupassa, jossa oikeudellisella puolella on keskeinen rooli. Kun kiinnostunut ostaja yritykselle on löytynyt, on aika neuvotella potentiaalisen ostajan kanssa kaupan ehdoista. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, että valmistelut on tehty huolella ja että hintapyyntö vastaa molempien osapuolten odotuksia. Tämä varmistaa, että osakkeiden tai liiketoiminnan myynti voi edetä mahdollisimman sujuvasti ja ilman tarpeettomia viivästyksiä, mikä luo pohjan onnistuneelle kaupalle.
Neuvottelujen alkaessa keskeisiä keskustelunaiheita ovat kauppahinta ja kaupan ehdot. Näiden neuvottelujen aikana on tärkeää saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, joka heijastaa yrityksen todellista arvoa ja kummankin osapuolen odotuksia. Ennen arkaluonteisten tietojen luovuttamista on kuitenkin oleellista tehdä salassapitosopimus (eng. non-disclosure agreement, NDA). Tämä sopimus sitoo osapuolia pitämään yrityksen myyntiprosessissa esiin tulevat, luottamukselliset tiedot salassa.
Salassapitosopimuksen ohessa on usein oleellista tehdä myös aiesopimus (eng. Letter of Intent, LOI), jossa osapuolet ilmaisevat aikomuksensa neuvotella yrityskaupasta. Se toimii neuvottelujen perustana ja määrittelee kaupan keskeiset periaatteet, mutta siihen ei välttämättä liity sitovia sitoumuksia.
Suuremmissa yrityskaupoissa voi olla tarpeen laatia myös esisopimus, joka sitoo osapuolia tiukemmin. Esisopimuksessa myyjä ja ostaja sitoutuvat tekemään tulevaisuudessa lopullisen kauppasopimuksen. Tämä sopimus voi sisältää ehtoja, joiden rikkominen saattaa johtaa korvausvelvollisuuteen. Esisopimus tarjoaa molemmille osapuolille turvaa ja varmuutta siitä, että neuvottelut etenevät kohti lopullista sopimusta.
Myyntiprosessin tässä vaiheessa molempien osapuolten on tärkeää toimia avoimesti yhteistyössä toistensa kanssa. Neuvottelut voivat olla pitkäkestoisia ja monimutkaisia, ja on oleellista, että kaikki osapuolet tuntevat saavansa oikeudenmukaisen lopputuloksen. Huolellinen valmistautuminen ja oikeudellinen neuvonta ovat avainasemassa, jotta yrityskauppa voi toteutua menestyksekkäästi ja kaikkien osapuolten tavoitteet saavutetaan.
Yrityskauppaa neuvoteltaessa oikeudellinen neuvonanto on erittäin tärkeässä asemassa, sillä kokematon myyjä tai ostaja saattaa vahingossa neuvotella itselleen epäedulliset yrityskaupan ehdot sekä hinnan. Monet yrityskaupat epäonnistuvat hyvän suunnittelun ja strategian puuttuessa, mikä korostaa huolellisen valmistautumisen ja johdonmukaisen strategian merkitystä yrityskauppaprosessissa. Yrityskauppojen maailmassa on usein monimutkaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kaupan onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tämä tuo esille ammatillisen neuvonannon tärkeyden kaupan ehtoja neuvoteltaessa.
Ennen neuvotteluita on tärkeää asettaa realistiset tavoitteet neuvotteluprosessin etenemiselle. Ilman selkeitä ja saavutettavissa olevia tavoitteita neuvottelut voivat helposti epäonnistua tai johtaa epäedullisiin kaupan ehtoihin. Myyjien kannattaa alusta asti määritellä tavoitehinta yritykselle sekä selkeät kaupan sopimusehdot. Yrityskauppaa neuvoteltaessa määrätietoisuudella ja jämäkkyydellä on tärkeä rooli, mutta on myös tärkeää muistaa olla joustava. Joustavuus voi ilmetä esimerkiksi vaihtoehtoisten ratkaisujen ehdottamisena ja valmiutena tehdä kompromisseja vähemmän tärkeissä asioissa. Tämä osoittaa myyjien halukkuutta löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu ja edistää neuvottelujen sujuvuutta.
Samalla on kuitenkin olennaista, että kaupan osapuolet pitävät kiinni keskeisistä tavoitteistaan ja ehdoistaan. Jämäkkyys näissä kohdissa ei tarkoita joustamattomuutta, vaan strategista päättäväisyyttä. Osapuolten on oltava valmiita perustelemaan vaatimuksensa ja osoittamaan, miksi tietyt ehdot ovat heille tärkeitä.
Lisäksi vastatarjousten ennakointi on keskeinen osa neuvottelujen valmistelua sekä neuvottelustrategiaa. Myyjien tulee varautua siihen, että heidän asettamiaan ehtoja haastetaan. Yrityksen arvon ymmärtäminen markkinoilla on ratkaisevaa, sillä tieto auttaa myyjiä perustelemaan pyyntihinnan ja kauppaehdot vakuuttavasti sekä tunnistamaan mahdolliset heikkoudet etukäteen. Tässä strateginen ajattelu ja pitkäjänteinen suunnittelu ovat avainasemassa. Osapuolten on varauduttava muuttuvaan tilanteeseen ja oltava valmiita sopeutumaan neuvotteluprosessin aikana.
Yrityskaupan neuvotteluissa keskiössä ovat kaupan ehdot sekä yrityksestä maksettava hinta. Yrityksen arvo määräytyy usean tekijän kautta, jotka ovat sidoksissa itse yritykseen, sen toimintaympäristöön ja ostajan näkökulmaan. Näiden tekijöiden ymmärtäminen ja niiden välinen vuorovaikutus tekevät yrityksen arvonmäärityksestä monimutkaisen ja laaja-alaisen prosessin. Yrityksen hinta tulee vastata sen todellista arvoa, jotta kauppa on oikeudenmukainen ja kestävä molemmille osapuolille. Todellisen arvon määrittäminen perustuu monimutkaiseen analyysiin, jossa huomioidaan yrityksen taloudellinen tila, tulevaisuuden kasvuodotukset, markkina-asema, kilpailuympäristö sekä aineelliset ja aineettomat omaisuuserät.
Kaupan ehtojen oikeudellinen tarkastelu puolestaan varmistaa, että ehdot ovat lainmukaisia ja reiluja kaikille osapuolille. Tämä vähentää oikeudellisten riitojen riskiä ja edistää liiketoiminnan sujuvaa siirtymistä. Kun ehdot ja hinta ovat kunnossa, yrityskaupan neuvotteluprosessi voi edetä kaupan viimeistelyyn.
Usein yrityksen hinnan määrittelyyn kannattaa käyttää asiantuntijoita apuna, jotka auttavat määrittämään realistisen ja oikeudenmukaisen arvon. Asiantuntijoilla on paras tietämys, kokemus ja näkemys siitä, mitä yrityksestä voi pyytää taikka mitä yrityksestä kannattaa maksaa.
Lisäksi asiantuntija tietää parhaiten, mitkä ehdot kannattaa sisällyttää yrityksen kauppasopimukseen. Tämän mahdollistaa vankka kokemus erilaisista yrityskaupoista sekä ymmärrys sekä oikeudellisista että taloudellisista näkökohdista, jotka vaikuttavat kauppaan. Asiantuntija osaa arvioida ja ennakoida mahdollisia riskejä, kuten vastuuvelvoitteita, veroseuraamuksia ja ympäristöriskejä, sekä neuvotella ehdoista, jotka suojaavat sekä myyjän että ostajan etuja. Asiantuntemus yrityskaupan neuvotteluprosessissa varmistaa, että sopimus on kattava, tasapainoinen ja molemmille osapuolille edullinen, mikä vähentää myöhempien riitojen ja oikeudellisten ongelmien riskiä.
Lue lisää yrityskauppaan liittyvistä palveluistamme sekä kokemuksestamme täältä.
Yrityskauppaa viimeistellessä osapuolet varmistavat, että kaikki sopimusehdot täyttyvät ja tarvittavat hyväksynnät ja luvat on saatu. Osapuolet ovat suorittaneet mahdollisen due diligence-tarkastuksen, jolla on varmistettu että kaupan kohde vastaa osapuolten tarkoitusta, eikä siinä ilmene piileviä ongelmia. Viimeistelyvaiheessa osapuolet ovat valmiita siirtämään kaupankohteen sovitulla tavalla ja ovat laatineet kauppakirjan molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Viimeistelyvaiheessa osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan, sekä toteutetaan omistusoikeuden siirto, sekä kauppahinnan maksaminen.
Sopimuksen ja sen mahdollisten liitteiden allekirjoittaminen viimeistelee sopimuksen. Allekirjoitustilaisuus voidaan järjestää fyysisesti tai digitaalisesti, ja siihen osallistuvat molemmat osapuolet, osapuolten edustajat, sekä heidän oikeudelliset neuvonantajansa.
Allekirjoituksien seurauksena kauppakirja ja siinä, sekä sen mahdollisissa liitteissä yksilöidyt ehdot ja toimenpiteet tulevat osapuolia sitoviksi. Allekirjoituksin yleensä esimerkiksi omistusoikeus siirtyy myyjältä ostajalle sovitulla tavalla. Yleistä osapuolten keskuudessa on myös sopia siitä, että kaupan kohteen kauppahinta maksetaan allekirjoitustilaisuuden yhteydessä. Sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tehtävät toimenpiteet ovat kuitenkin riippuvaisia osapuolten laatiman sopimuksen ehdoista.
Varainsiirtoveron maksaminen on yksi viimeisistä yrityskaupan vaiheista. Osakekaupassa ostaja vastaa varainsiirtoveron maksamisesta, joka on 1,5 % osakkeiden kauppahinnasta. Varainsiirtovero ilmoitetaan Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai paperilomakkeella Verohallinnolle. Varainsiirtoveroilmoitus tulee antaa ja maksaa kahden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta.
Sen sijaan liiketoimintakaupassa ei synny velvollisuutta varainsiirtoveron maksamiseen, mikäli kaupan kohteena olevaan omaisuuteen ei sisälly arvopapereita tai kiinteistöjä. Tämä tarkoittaa, että pelkkien liiketoimintojen ja niihin liittyvien varojen, kuten koneiden, laitteiden, varastojen ja asiakkuuksien, siirrossa ei synny varainsiirtoverovelvollisuutta. Näin ollen, kun kaupan kohteena on ainoastaan liiketoiminta ilman omistusoikeuden siirtoa kiinteistöihin tai arvopapereihin, vältytään varainsiirtoveron maksulta. Liiketoimintakaupassa ei myöskään synny velvollisuutta arvonlisäveron (alv.) maksamiseen kun liiketoiminta ostavassa yrityksessä jatkuu.
Oikeudellisilla ennusteilla voidaan tarkoittaa mahdollisten tulevien tapahtumien ja riskien ennakointia.Yrityksen myynnin jälkeen oikeudelliset ennusteet keskittyvät ennakoimaan ja hallitsemaan erilaisia kaupankäynnin jälkiseurauksia, kuten sopimusvelvoitteita, liiketoiminnan jatkuvuutta, työntekijöiden siirtymistä, verotuksellisia vaikutuksia ja mahdollisia riitatilanteita.
Sopimusvelvoitteet, kuten takuulausekkeet ja vastuunrajoitukset, voivat aiheuttaa kustannuksia, jos puutteita ilmenee. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen tarkoittaa sääntelyvaatimusten noudattamista ja toiminnan esteiden ennakointia. Työntekijöiden siirtyminen yrityksestä toiseen voi tuoda mukanaan työsuhderiitoja, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan. Verotukselliset tarkastukset voivat johtaa lisäveromaksuihin, jos kaupan ehdot eivät täytä vaatimuksia. Mahdolliset riitatilanteet myyjän ja ostajan välillä, kuten sopimusrikkomukset, voivat vaatia oikeudellista ratkaisua.
Oikeudelliset ennusteet auttavat varautumaan näihin riskeihin, vähentämään epävarmuuksia ja varmistamaan sujuvan omistuksen siirtymän. Yritystoimintaa täytyy osata tarkastella kauaskantoisesti ja ennakoivasti, jotta yritys selviytyy myös haastavammista tilanteista.
Yrityksen myynti on prosessi, joka huipentuu kauppakirjan allekirjoittamiseen. Ennen tätä on kuitenkin tullut arvioida monia eri kaupan kohteeseen ja sen toteuttamiseen kohdistuvia seikkoja, jotta myynti ollaan voitu toteuttaa mahdollisimman sujuvasti. Kauppakirjan laadinnassa korostuu ehtojen selkeyden ja johdonmukaisuuden merkitys. Sopimusvapaudesta huolimatta on tärkeää, että sopimusehdot ovat molempien osapuolten, myyjän ja ostajan, kannalta kohtuullisia. Yrityksen myyntiä ei kannata tehdä huolimattomasti, jotta vältytään mahdollisilta osapuolten välisiltä erimielisyyksiltä tulevaisuudessa. Ihanteellista on, että molemmat osapuolet ovat sopimukseen tyytyväisiä ja voivat jatkaa elämäänsä ilman, että kaupan kohteesta löytyy jotakin yllättävää. Yrityksen myynnissä on suositeltavaa käyttää apuna juristia, jolla on juridisen osaamisen ohella taitoa ajatella yrittäjäkeskeisesti. Taitava juristi osaa kääntää lakipykälät ja erinäiset sopimuksen ehdot sujuvaksi sopimustekstiksi, joka varmistaa, että kaikki osapuolet voivat nukkua yönsä rauhassa, tietäen, että kauppa on vimpan päälle kunnossa.
Tavoitteenasi yrityksen myynti tai oletko kenties ostajapuolella? Ei hätää, ota meihin yhteyttä ja tule kahvikupposelle niin keskustellaan miten voisimme olla avuksi. Meiltä löydät yrittäjätoiminnasta ymmärtävät kokeneet juristit, jotka ovat asiakaslähtöisiä ja helposti lähestyttäviä. Tapaamiset juristin kanssa voivat olla myös huojentavia ja leppoisia!
Juristeistamme täällä: Tiimi - Hedman Partners
Lisäksi yhteydenottolomake koko toimistoa koskien löydettävissä: Ota yhteyttä - Hedman Partners
Zemppi Areena Oy on turvautunut Hedman Partnersin apuun suuriin tapahtumiin liittyvissä sopimusriidoissa. Zemppi Areena on kempeleläinen tapahtuma-alan yritys, joka järjestää suuren mittaluokan viihde- ja muita tapahtumia. Mikäli tämän mittaluokan tapahtumista aiheutuu riitoja tapahtumanjärjestäjän ja yhteistyökumppanien välillä, ovat riitojen taloudelliset intressit yleensä suuria.
Hedman Partners on jäsenyrittäjänä mukana Suomen Yrittäjät ry:n toiminnassa, asianajotoimistona tarjoamme muille jäsenille maksutonta lakineuvontaa. Asiakassuhteemme Zemppi Areenan kanssa sai alkunsa heidän otettua yhteyttä meihin Yrittäjien lakineuvonnan kautta, kun Zemppi Areenan sopimuskumppani pyrki vetäytymään erästä suurta yritystapahtumaa koskevasta sopimuksesta.
Puhelun aikana tarjoaman laadukkaan ja käytännönläheisen neuvonnan ansiosta toimistomme sai Zemppi Areenalta lopulta toimeksiannon vaatia sopimuksen täytäntöönpanoa, kun osapuolten väliset neuvottelut eivät johtaneet sovintoon neuvontapuhelun jälkeenkään. Hedman Partnersin lakineuvonnan avulla sopimusriidassa saavutettiin Zemppi Areenaa tyydyttävä sovintoratkaisu.
Zemppi Areena oli tyytyväinen paitsi asiassa tehtyyn sovintoon myös toimistomme tarjoamiin lakipalveluihin. Myöhemminkin Zemppi Areena on kääntynyt toimistomme puoleen jouduttuaan osalliseksi sopimusriitaan.
Asianajotoimisto Hedman Partners tekee tekijänoikeuksien valvontaa asiakkaidensa toimeksiannosta osana asianajotoimintaansa. Tekijänoikeuksien loukkausten ehkäiseminen ja havaittujen loukkauksien selvittäminen on tärkeää sekä tekijänoikeuksien haltijoille että laajemmin yhteiskunnalle. Toimistomme on ajanut oikeudenhaltijoiden asiaa myös korkeimmassa oikeudessa oikeudenhaltijoille edulliseen ennakkopäätökseen KKO 2022:47 johtaneessa asiassa.
Tekijänoikeuksien valvonta on osa toimintaamme
Tekijänoikeuksien valvonta on yksi asianajotoimistomme keskeisistä palveluista. Olemme saaneet toimeksiannon useilta tekijänoikeuksien haltijoilta, jotka haluavat puuttua oikeuksiensa loukkauksiin. Tämä työ sisältää oikeudenloukkauksien tunnistamisen, asian selvittämisen ja kirjeiden lähettämisen niille henkilöille, joiden nimissä internetliittymä on ollut loukkaushetkellä.
Toimistomme palvelee kotimaisia ja ulkomaisia media-alan yrityksiä ja henkilöitä myös muissa oikeudellisissa asioissa, vaikka tekijänoikeuden valvonta onkin näistä toimeksiannoista näkyvin.
Saitko kirjeen?
Jos olet vastaanottanut toimistomme nimissä kirjeen, jossa viitataan tekijänoikeuksien loukkaukseen, se on todennäköisesti aito ja peräisin meiltä. Olemme lähettäneet kirjeen, koska olemme saaneet tiedon, että internet-liittymästäsi on jaettu tekijänoikeudellisesti suojattua elokuvaa tai TV-sarjaa.
Ymmärrämme, että tämä voi herättää kirjeen saajissa monia kysymyksiä, ja siksi olemme laatineet verkkosivuston www.saitkokirjeen.fi. Sivustolta löydät laajan valikoiman tietoa tekijänoikeuksista, tekijänoikeuskirjeistä ja siitä, miten voit toimia kirjeen saatuasi.
Ota yhteyttä
Jos olet saanut tekijänoikeuskirjeen tai sinulla on siihen liittyviä kysymyksiä, voit ottaa meihin yhteyttä. Paras tapa tehdä tämä on lähettää sähköpostia osoitteeseen copyright@hedmanpartners.fi tai soittaa meille numeroon 09 4242 8799. Ethän ole yhteydessä toimistomme keskusnumeroon, sillä siihen vastaavalla henkilökunnalla ei ole pääsyä tekijänoikeuskirjeiden tietoihin eikä voi auttaa asian selvittämisessä.
Tekijänoikeuksien valvonta on osa oikeudenhoitoa
Hedman Partnersin ydinarvoihin kuuluu asiakkaan edun ajaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Tekijänoikeuden valvonnassa puutumme asiakkaallemme vahinkoa aiheuttavaan laittomaan toimintaan käyttäen lain tarjoamia keinoja. Hedman Partners on ollut yksi tekijänoikeuden valvonnan pioneeri Suomessa, toiminut tekijänoikeuden valvonnan alalla jo 10 vuotta ja ollut ajamassa alan merkittävimpiä oikeustapauksia tänä aikana. Ajamme tinkimättömästi päämiehemme etua, mutta samalla kohtelemme kirjeen saajia reilusti ja pyrimme huomioimaan heidän elämäntilanteensa yleensä yllättäen tulleeseen vaatimukseen. Yhdessä edistämme näin oikeudenmukaista ja reilua internetiä.
Toimimme varsinaissuomalaisen yrittäjän neuvonantajana velkomusasiassa, jossa venäläinen yhteistyökumppani velkoi yritykseltä 70 000 USD saataviaan.
Yrittäjällä oli kylpyhuonekalusteita valmistava tehdas Suomessa. Vuosien myötä liiketoiminta oli laajentunut Viroon, jonne yritys oli siirtänyt myös osan tuotannostaan. Yrittäjä itse muutti tuotannon perässä Tallinnaan. Eräänä päivänä yrittäjä yllättyi, kun Tallinnassa kassalla ostoksia maksaessaan yrityksen luottokortti ei toiminutkaan. Kävi ilmi, että yritystä vastaan oli Suomessa vireillä oikeudenkäynti ja turvaamistoimi. Myös yhtiön varat Virossa oli takavarikoitu.
Yhtiö oli laajentanut myyntiä Venäjälle, jossa heillä oli kumppanina paikallinen jälleenmyyjä. Yrittäjä ja yhteistyökumppani ystävystyivät ja jossain vaiheessa kumppanille nousi halu perustaa oma tehdas Venäjälle. Hän pyysi yrittäjää auttamaan sen perustamisessa - maksua vastaan. Osapuolet solmivat aiesopimuksen, jossa he sopivat tehtaan perustamisen konsultoinnin hinnaksi 1 000 000 USD. Tällä summalla suomalainen yrittäjä luopui itse Venäjän markkinoista ja luovutti tehtaan perustamiseen tarvittavan tietotaidon kumppanille. Yhteistyökumppani maksoi heti etumaksuna 300 000 USD, jonka yrittäjä sai aiesopimuksen mukaan pitää, vaikka varsinaista sopimusta ei koskaan tehtäisi. Lopullista kirjallista sopimusta ei koskaan syntynyt. Yrittäjä lähetti kuitenkin Venäjälle piirustukset tehtaan tuotannon designista sekä tiimin avustamaan perustamisessa. Näiden avulla yhteistyökumppani sai tehtaansa perustettua.
Kului kolme vuotta, eikä kumppanista tai tehdasprojektista kuulunut mitään ennen yhtiön varojen jäädyttämistä Virossa ja ostosten jäämistä kassalle. Yrittäjä sai käräjäoikeudelta haasteen, jossa kumppani vaati yrittäjältä 700 000 USD. Venäläinen yhteistyökumppani vaati paitsi maksamiaan 300 000 USD myös 400 000 USD, jotka liittyivät aivan ulkopuolisen venäläisen kumppanin maksuvälitystoimeksiantoon. Kumppani oli ilmeisesti rakentanut yrittäjälle ansan: hän väitti toisen venäläisen yhtiön tekemää 400 000 USD: n suoritusta aiesopimukseen liittyväksi maksuksi ja vaati sitäkin palautettavaksi. Maksun tehneeseen yhtiöön ei saatu enää yhteyttä.
Tuomioistuin teki asiassa päätöksen asiakkaamme hyväksi. Yrityksen vanhoista dokumenteista löytyi kaivamisen jälkeen sen verran piirustuksia ja materiaalia, että tuomioistuinkin vakuuttui suomalaisen yrittäjän rehellisyydestä. Entinen yhteistyökumppani valitti asiasta hovioikeuteen, joka ei muuttanut päätöstä. Aikaa kului kolme vuotta. Jutussa kävi hyvin, sillä saimme yrityksen oikeudenkäyntikulut perittyä takavarikon vakuudesta ja mikä tärkeintä, yrittäjän elämäntyö ja yhtiön liiketoiminta säilyivät.
